Kalevi Koskela, Kerava 100 lähettiläs

torstai 30. huhtikuuta 2020

Manta apposen alaston!


Vuosikymmenten kulussa
Manta, siis Havis Amanda,
- Ville Vallgrenin tekele,
autuas, ihana impi,
neito villi ja viaton,
alastonna täysin, aivan,
- feministejä kiroten,
miehiä on viekoitellut,
tuhat katsetta kerännyt,
- miljoonalla kerrottuna!

Korona-ajan kulussa,
vappuaaton iltasella,
- elämässä ensi kerran,
Suomenmaan suloisin impi
kätki suositut sulonsa
- taakse tiuhan lankkuaidan!

Teekkari, tosi toveri,
- ystävä ylitse muiden,
pysy poissa rinnoiltani,
minuun ettei tauti tartu,
- kuoloksi ole Korona!

Kestät kyllä vuoden, kaksi,
kauempaa vain katsastella
sulojani suojattuja,
lantioitani leveitä,
- lakkia asettamatta!

Siihen teekkari totesi;
armaani, Havis Amanda,
Sua ilman on jokaisen,
normimiehen suomalaisen,
- puhumatta nyt minusta,
aivan täysin mahdotonta
olla päivää ainokaista,
- puhumatta nyt vapusta!

Alaston Havis Amanda
yskän ymmärsi, opasti;
hanki nosturi isohko,
jossa valmiina on oiva,
varma, vankka, pitkä puomi,
- aidan taakse yltäväinen!

Sitä pitkin sinnittele,
- vaikka kännissä olisit,
konttaa raukka rinnoilleni,
suukon saat sä poskellesi,
siis perille päästyäsi,
- sinnikkyydestä, sisusta!

Teki teekkari, toveri,
työtä juuri käskettyä,
pusun sai hän poskellensa,
vettä aivan rintaan asti
- altaaseen pudottuansa!

Oitis paikalla poliisi,
feministi ja rovasti,
- sisar valkea ja hento!

Torui yksi, toinen hoiti,
kolmas kiehui ja tärisi,
- neljäs saarnasi sopua!

Vilustui mies mittavainen,
- päätyi vuoteeseen vapuksi,
Korona on testaamatta
- Mantalta ja teekkarilta!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti