Le-Sta-Pu-, Nin-Lin-Tin -kööri
oli, on pahanteossa!
Olisiko viimein syytä,
tänään, ja tätä nykyä,
esiin kaivaa koivuvitsa,
- piiska, keppi, raippa, ruoska,!
Kyllä, taatusti olisi!
Le-Sta-Pu-, Nin-Lin-Tin -kööri
oli, on pahanteossa!
Olisiko viimein syytä,
tänään, ja tätä nykyä,
esiin kaivaa koivuvitsa,
- piiska, keppi, raippa, ruoska,!
Kyllä, taatusti olisi!
Vaalitaistotantereella
konsa miesnä mittelivät
Riikka, Petteri ja Sanna,
MARIN ORPOa sai PURRA
- vasemmistohampaillansa!
Moista yksipuolisuutta,
- tosi törkeää tekoa,
lain ei Suomen kansa rehti
purematta millään niellyt
vaan se vaati nöyrtymistä;
- pyydä anteeksi, typerys!
Jalustalta astui Sanna,
hymyili pirullisesti,
pyysi anteeksi, mukamas;
JOS mä loukkasin sinua,
ANTEEKSI voin kai SANOA,
- mutta, mutta, mutta, mutta!
Ja ihan samalla siinä
nieli Sanna Riikka Purran
- purematta, suupalana!
Tällä kertaa se vähäinen,
- pieni, nöyrtymisyritys,
tekemättä jäi tytöltä,
- persu kun oli kyseessä!
Mirella Marin, demari,
- sammuva Vogue-tähti,
joutuu nyt ihan pakosta
kalkkiviivoilla, lopussa
toteamaan aivan itse;
kauneus ei yksin kanna,
- kauas, ei loputtomasti,
puolue on nyt pulassa,
kokoomuksen kantapäillä,
jopa persujen perässä,
ja mikä jopa pahinta,
varsinainen vaalipäivä
- vasta, vielä on edessä!
Tuore gallup alla silmäin
- salapersuista usea,
uskaltaa vetäistä viivan
(siis sinisen, ei punaisen)
- perussuomen perhanoille,
voittajien rintamassa
- ilo kun on olla aina!
Järvenpää, Jäke on oiva,
kaupunki, kyläpahanen,
- ensimmäinen maailmassa,
joka katsomon rakensi,
sellaisen, mi on komea,
- mutta, josta ei voi nähdä
urheilutapahtumia,
joita seurata pitäisi,
- maksusta tai maksamatta!
Poliitikko Suomenmaassa:
- Ratkaista voi yksi ääni!
Vladimir Venäjänmaalla:
Aina ratkaisee se yksi,
se yksi on minun, Putinin!
Vantaa, Vanda, voi sinua,
olet tyhmempi kuin kuulu
- nero kautta Karpaattien,
taikka aatosten Tonava,
- kun kuskaat Italiasta
laivalasteja isoja,
- jätettä kotitalouden,
jottei poikasi palele,
- eikä veljesi vilustu,
vaikka vieressä olisi
kotimainen tuote, turve,
- turve oiva, uusiutuva!
Tyhmä on sinun tekosi,
- hulluuksien huipentuma!
Etkö sä edes häpeä!
Kilometrisin kinoksin
takatalvi kun tulevi
- juhannusta ennen juuri,
auta ei miespoloa,
- itkevää naisväkeä
lämpöpumppu poikinensa,
vihreän väen kiroilu,
- ei ees arktinen masiina!
Pakko on lopulta, viimein,
tyttären, pojan poloisen,
vitivihreän, etenkin,
perua pyhät puheensa
ilmastosta, muutoksesta,
- etenkin ikikesästä!
Tellus jännittää isosti,
tuomitaanko joskus jossain
- Putinin sotarikokset,
onko silloin syytetyllä
elinkautinen edessä,
- vaiko rangaistus rajumpi!
Saksan Nürnberg, aikoinansa,
- natsit hirtätti surutta,
Hollannin Haag, arvatenkin,
- lienee inhimillisempi!
Itki ilmastoinehmo,
- koko vihreä porukka,
kun ei alla valtavaalin,
- perästä lumisen talven,
tullutkaan kesä ikuinen,
- vaan luminen pakkasviikko!
Kuihtui kurjan äänipotti,
- aleni minirajalle,
ja ihan samalla siinä
vitivihreä porukka
sai syytteen valehtelusta,
- pahasta pelottelusta,
mutta hiihto, Salpausselkä,
- talven ”ihmeestä” iloitsi,
jälkeen tuoreen talvitaiston
puoli Suomea, peräti,
- vaaliuurnille ravasi!
Li A:n puoluetoveri,
- kaksi taitaa olla heitä,
lain ei alla valtavaalin
osaa puolueen nimeä,
Vasemmistoa, tavata,
vaikka Li on, toistaiseksi,
- opetusministerinä!
Kerava saa aivan kohta
pomon uuden uutukaisen,
- taikka vanhan, jo sovitun!
Pieni ongelma on siinä,
että nyt on vastuu hällä
- vainen puolet entisestä!
Konsa kaikki sossuhommat,
palokunnan miehet, naiset
- alueille on omittu,
pitää palkan puolittua,
- jopa pikkuisen ylitse!
Koht’ on Tellus turvallinen,
Ukrainan sota ohitse,
- ikirauha maailmassa,
konsa veljemme Venäjä
toimii taasen vuorostansa
arvon puh-puh-johtajana
- turvallisuusneuvostossa!
Nyt energiaa himasta,
- kotomaasta, ei kyliltä,
tuokaamme takaisin turve,
kotimainen tuote kelpo,
uusiutuva raaka-aine,
- loistolähde kasvun, lämmön;
Svea-mamma olkoon malli,
ei mikään viherpipero,
- turvenuija vertaa vailla!
Kolme, kolme ja viel’ kuusi,
numeronsa äsken huusi,
Piisinen, Remontti-Reiska!
Kutonen jos oisi seiska,
loppusointu oiva oisi,
- oi jos sen viel’ muuttaa voisi!
Riikka Purra kun puhahti,
- vähän siirteli varoja
eliitiltä, oopperalta,
- korkealta kulttuurilta,
oitis kulttuurieliitti,
- etenkin vihervasuri,
kapakassa murti suuta,
”murti mustoa haventa”;
milläpä me nyt elämme,
millä maksamme oluet,
- kaikki rasvaiset kulumme,
onko kohta aivan pakko
- papalta lisää anoa,
Kela-luukulla rukoilla,
ja mikä jopa pahinta
- elääksemme tehdä töitä!
Aluksi esipuhetta:
Näillä mailla mahtavilla
esiintyy tosi etevä,
miesten miehisten joukko,
- Huutajat-niminen kuoro,
joka huutaa, lain ei laula,
laulelmat, lakipykälät,
- selkokieliset sanomat!
Ennen vanhaan, näillä mailla,
pääsi viisas mies, tai nainen,
- silinteritohtoriksi,
laatimalla väitöskirjan,
väittelemällä visusti
- teoksestansa omasta!
Nyt on kaikki täysin toisin:
Tohtorinhatun saa nainen,
joka jaksaa, kehtaa, joskus,
huutaa, kiljua, kinata
- kauniina kameran eessä,
ilmastoa ihmetellä
- koulutuntien ajalla!
Esimerkit keksi itse!
Kervoon ev.lut. seurakunta,
yksi Suomen surkeimmista,
- kun katsotaan, sillä silmin,
kirkkoon kuuluvain osuutta
- prosenteissa laskettuna,
päätti äsken neuvostossa
antaa kirkon maat ja mannut,
- Herran huoneen kaikkinensa,
vihkipaikaksi pareille,
- arvon nais- ja miespareille!
Oitis kuului suusta kansan,
- ahkerimman kirkkokansan:
Paha sai nyt pikkusormen,
koko kouran vie se kohta,
- sen keralla, kanssa, kaiken!
Neuvosto, sen parhaimmisto,
- selitteli sinnikkäästi;
Päätimme me vain tiloista,
lain ei ollut meillä silloin
vihkimisestä puhetta,
- ei ees puolen lauseen verran!
Osa kaupungin väestä,
iloitsi tosi isosti,
kehui neuvoston tekoa,
- hymyili pirullisesti!
Kuului silloin suusta kansan,
- ahkerimman kirkkokansan:
Koska viimeksi kävitte
- tuossa Herran temppelissä;
rippikoulussa, vai koska,
- vapaastiko, vai pakosta!
Selitellä teidän turha,
- tiedämme me vanhastansa;
Kohta pappi poikinensa
vihkii neuvoston luvalla,
- taikka siitä piittaamatta,
arvon nais- ja miespareja,
rikkoo, täysin tietoisesti,
- pykäliä kirkkokunnan,
saa siitä kapitulilta
- sapiskaa sanallisesti!
Mutta kas, samalla siinä,
äkin, vain ahava, tuuli,
- kylmä kuin Keravan taivas,
käy ylitse kirkon kuulun,
- temppelin, hylätyn, tyhjän!