Perinteistä potki Kaisa!

Vuokatin pikakisassa

perinteistä potki Kaisa;

oli ensi koittamalla

sijansa erinomainen,

aivan siellä kärkipäässä.

Kauniisti hymysi Kaisa:

Olipa kiva kokeilla,

lylyä lykätä näinkin,

saatan toistenkin kisata,

pyssyttä ja luistelutta!

Syyllinen on SELli-sälli?

Äsken Kelpo Kettutyttö

salaa lampaita kuvasi,

antoi antinsa Ylelle;

- syyttömiä syyllisteli?

Tunteeko nyt Suomen kansa

SELli-sällin syyllisenä,

pilaajana ruokaketjun,

- koko ketjun kaatajana?

Ei vaan kas, kas, kumma yllä

talonpoika maksaa viulut,

tuloissansa tuntee tempun,

julki tuodun julman leikin!

Makuaistinsa menetti

Muuan Surku Suomalainen

makuaistinsa menetti,

konsa Kelpo Kettutyttö

salaa lampaita kuvasi,

konsa itse iltasella

Ylen antia imaisi,

ylen antoi aamusella.

Kimi, suuri suomalainen

Ken on vuonna viisitoista

Formulakisakuningas:

Rosberg, Vettel, Massa vai Hamilton,

kyseli Guru karusti,

Hesarissa arvuutteli?

Pakko tyhmän on kysyä,

miksei ollut vaihtoehto,

yksi neljästä pojusta

- Kimi, suuri suomalainen!

Polkupyöräpuutostauti

Rajalla Venäjän, Norjan,

paha tauti on mamuilla;

polkupyöräpuutostauti!

Laajalta Venäjänmaalta

maahanmuuttomatkalaisen

Norjaan ei ole menoa,

jos ei alla kulkuneuvo.

Menemistä lain ei maahan

käyden eikä juoksemalla,

niin sanoo rajasopimus!

Välineeksi kelpaa kyllä

kapine mikä tahansa,

jos on siinä pyörää kaksi,

satula ja ohjuutanko!

Isometsä, Norjan Storskog

hiipunut on hiljaiseksi,

konsa puolella Venäjän

kaksipyöräkulkuneuvo,

siis ihan joka ikinen

myyty on ja pois polettu,

rajan taakse tungeksittu.

Nyt on maassa mainiossa,

johon kenkään ei halua jäädä,

satamäärin muuttajia,

pyöriä jonottamassa,

- toivossa ajan paremman!

Kunnon kulttuurikutina - vanhassa vara parempi!

Kunnon kulttuurikutina

minuun iski tässä äsken,

vaivasi tosi pahasti;

lukaisin teosta kolme,

kolusin rivi riviltä,

tavasin sana sanalta.

Vilahteli silmissäni

Johan Ludvig, Väinö Linna,

Aleksis Kivi, Runeberg,

Vänrikki, Sotaromaani,

Stoolin Seitsemät tarinat,

puhumatta veljeksistä.

Konsa ne läpi lukaisin,

olevani luulin oiva,

kunnon, kelpo suomalainen,

päättelin mä pääseväni

eliitin eto osaksi.

Näin mä tyhmä ja typerä

kuvittelin itsekseni,

kunnes kuulin kurja että

lukea minun pitäisi

teoksia tuoreempia,

rivompia, raaempia,

Finlandia-palkittuja.

Siinä sillä istumalla

oitis annoin mä periksi,

peruin kulttuurihimoni:

Pidä kurja kulttuurisi,

kaikki saastaiset sanasi,

niitä tohdi en tavata,

niillä silmiä pilata,

niiden anna en mä laisin

aivojani ahdistella!

Jälkikirjoitus kipakka:

Se sensuroitu Tuntematon,

kauan sitten julki tuotu,

oli selvästi parempi

kuin Väinön originaali,

se Linnan Sotaromaani,

- mistä kiitos sensorille!

Kaikki lapset tautisia!

Melu kohta on kamala,

kaikki lapset tautisia,

puolikuolleita peräti,

konsa paisuu lapsilauma

lastentarhojen tiloissa;

kahdeksan kun on se kohta

- vanhan seitsemän sijasta,

karjuu Tantta Tarkastaja,

Terveys Viran Omainen,

Ely-eukko suuna päänä,

Avi-akka armotonna.

Kohta homma hoidettuna,

säästö suuri aikaansaatu,

konsa Tantta Tarkastaja,

kaikki kelpo komppaajansa

ovat kurkkunsa kipeinä,

hoitoon saatu sairaaloihin!

Islamin rähinäaika

Islamin rähinäaika

kohta olla voi ohitse,

uskoo Saska Saarikoski;

viitteenä on äijäsellä

Moment-lehti mittavainen,

missä äsken änkyränä

raportoi David Rapoport,

jotta intoislamismi

terrorismin neljäs aalto

sukupolven vaipuessa

hautaa on hamuamassa

kuten kaikki aikaisemmat

- kolme kautta kauheata!

Haaveilee, jopa hekumoi!

Antti Rinne, aikapoika,

haaveilee, jopa hekumoi,

jotta kohta vaihtuu valta,

vaikka kesken vaalikauden.

Mutta tällä tietämällä

vainen jälkeen valtavaalin

jättimäisen äänivyöryn

hallituksessa on Antti,

suostu ei eto demari

Timo Soinin korvaajaksi,

lähde ei apupojaksi.

Saattaa Antti vielä luulla,

että Gallup antaa vallan,

mutta ennustaa nyt eukko;

turha kuuseen kurkotella,

- katajassa jos asunta.

Ohitse mamu-paniikki?

Ohitse mamupaniikki,

hehkutti Hesari hetken,

kuvan kanssa katsotutti,

mutta jatkoi päästä kotvan:

Kriisi jatkuu toistaiseksi,

vaikka tänne tunkijoita,

arvon maahanmuuttajia

onkin entistä vähemmän.

Pakko tyhmän on kysyä,

liekö syynä Orpon taito,

vaiko pakkasten tulema,

pohjoinen purema, viima,

- Orpon onneksi sanottu!

Malo Perekopnojen kylässä!

Malo Perekopnojen kylässä

vodkarekka kun kumossa,

kuski viivana karussa,

alkoi naapurin aroilla

ihana, ikuinen juhla.

Saalisti joka inehmo,

jokainen kylän asukki

sata pulloa parasta,

väkituotetta jaloa.

Konsa kiiri turmatieto,

oivallinen onnenpotku,

ympäri Venäjänmaata,

riensi autoilla, junilla,

omaisia, ystäviä,

kokonaisia sukuja,

suuntana suruttomilla

ihana, ikuinen juhla,

joka jatkuu toistaiseksi,

ellei paikalla miliisi,

tehtynä takavarikko!

Emme estele mamuja!

Emme estele mamuja,

tänne Suomeen tunkemasta,

meillä laisin ei esiinny

maahanmuuttovastustusta,

vakuuttaa Rakennusliitto,

vaikka laisin ei hyväksy,

että Suomi kouluttaisi

tuhansia tunkijoita

osaajiksi oivaisiksi,

- ammattirakentajiksi!

Ovet apposen avoinna!

Kohta tällä tietämällä

Keravan vankilan osalta

suljetun osaston ukset

ovat apposen avoinna,

siis ihan virallisesti,

- eikä vainen käytännössä!

Kohta saavat vankiraukat

mennä, tulla, tussutella,

milloin mieli sillä päällä,

konsa kerran vartijoista

pihalla on kohta puolet,

- tarpeeton myös toinen puoli!

Kaksi kunnon suomalaista

Kaksi aitosuomalaista,

Kimi, Valtteri parina,

lain ei viihtynyt kisassa,

Austinin eto ajossa,

kesken kiihkeän kisailun,

tosi miesten mittelöiden

kutsui kuskeja varikko,

lämmin maito, läskisoosi.

Nico, puolisuomalainen,

sentään pääsi kakkoseksi,

mutta jahti mestaruuden

myös häneltä on ohitse.

Haka on jo nyt Hamilton,

vaikka jäljellä kisoja

vielä kolme on peräti!

Aku Ankkaa tyrkytteli

Sauli Suuri konsa suosi,

Aku Ankkaa tyrkytteli

maahanmuuttajan avuksi,

opinnaksi Suomen kielen,

heti kommari ärähti:

Kurja, kelvoton aviisi,

ei ole pesua kielen,

vaan on aivojen pesua,

kehua kapitalismin,

hapatusta halpamaista!

Tumput suorana surutta!

EeUu-herra uljas, suuri

tumput suorana surutta,

rajoillansa seisoo raukka,

seuraa kurja katseellansa

kuinka vieras, muukalainen

tungeksii yli rajojen

jalan, käyden, juoksemalla,

busseilla, pikajunilla,

lautoilla, kumiveneillä,

takseilla tai taapertaen.

Pakko tyhmän on kysyä:

Kuinka käynee EeUu-herran,

josko vieras, muukalainen

tunkee raskaspanssareilla,

maihinnousumonstereilla,

jättitykkien tuella,

maahanlaskuliitäjillä,

prikaateilla, rykmenteillä

trolliarmeijan avulla!

Kurja kulttuurikysymys!

Kurja kulttuurikysymys:

Miksei aio Väinämöinen,

vaka vanha vääräleuka,

Kalevi Keravalainen,

ostaa, lainata, lukea,

edes yhtä ainoata

Hesarin valitsemasta

kymmenestä kirjasesta,

jotka tällä istumalla

kisaavat rahapotista

- tuomareiden suosiosta!

Siksi että Väinämöinen,

vaka vanha vääräleuka,

Kalevi Keravalainen,

laisin, yhtään ei tajua,

tosi hienoja sanoja,

arvosteluaatoksia,

- lauseita loputtomia!

Taikka sitten syystä että

happamia ja pahoja

siis nyt, aina ja alati

- ovat marjat pihlajissa!

Itsenäinen, itsepäinen!

Arvon herra Aapo Pölhö,

Suomen miesi Intiassa,

- suurlähettiläs peräti,

on nyt tällä tietämällä

aika lailla itsepäinen;

haluaa mies mittavainen

järjestää jämäkän juhlan

vaikka sponsorituella,

Timo Soini kun ei salli

- valtion rahapulassa

edes pientä tuhlausta,

- edes kuudes joulukuuta.

Tukea saa Aapo Pölhö

Australian Canberrasta

Patokallion Pasilta,

- virkaveljeltä visusti.

Saapa nähdä sattumoisin

kumpi kahdesta pahasta;

Timo Soini, Aapo Pölhö,

on vahvempi, oikeassa,

- määrääjänä kaapin paikan,

ministeri kun ei salli

juhlintaa jumalatonta,

pitopöydän pystynnässä

- ulkopuolista apua!

Vahva veikkaus on että

juhlii arvon Aapo Pölhö

itsenäistä Suomenmaata

yksin, yhden kynttilän valossa!

Sama kohtalo kovahko

Australian Canberrassa

on nyt äänin kuusi-nolla

Patokallion Pasilla!

Kotimainen Reilu Kauppa!

Ässä-ryhmän kampanjassa

halpuutus on pääasia;

tuottajasta ei väliä,

vaikka kurja kompastuisi,

- konkurssin tila kokisi!

Kesko keksi kampanjaksi

reiluuden pahan sijalle,

halvan makkaran tilalle:

Kun sä ostat joulukinkun,

kotimaisen tuotteen kelvon,

päälle oivan ostoksesi

anna euro tuottajalle,

olethan hyväntekijä,

- et riistäjä ässällä isolla!

Jälkikirjoitus kipakka:

Saapa nähdä sattumoisin,

kiinnostaako suomalaista

kotimainen Reilu Kauppa,

vaiko vainen muotivirta,

vihereukkosen vikinä,

rikkaan rouvan rehvastelu,

kauppa, jossa on kyseessä

- kahvi, kaakao, banaani!

Into Iltainen Aviisi

Into Iltainen Aviisi

ärjyy nyt jo ärhäkkäänä

kuni Kuusamon Jyrävä,

jotta Jutta Urpilainen

alias Unelma Höttö,

oisi uusi Tantta Tarja,

kelpo Niinistön sijalle,

surku-Suomen valtaherran

kakkoskauden kaatajaksi.

Pakko tyhmän on kysyä,

liekö kampanja tilattu

Siltasaaren seutuvilta,

Pitkänsillan rantamilta,

vai onko kyseessä temppu,

kaataa ennen alkamista

yhden entisen osaajan

- epätoivoinen yritys!

Demarilla järki päässä!

Vaatii nyt vihervasuri

tietämällä tällä että

sama suuri sossuturva,

- yhtä lailla kehno, kurja,

oltava on tässä maassa

sekä turvatunkijalla

että kantakonkarilla.

Demarilla järki päässä

asiassa on nyt tässä;

- oma suu lähempi muita.

Samaa mieltä on demari

kuni keskusta, kokoomus.

Persuilla on jyrkin kanta

(jyrki jiillä pienoisella):

Joka turvatunkijalla

oltava on sen alempi,

ainakin ihan aluksi,

vuoden muutaman kuluksi!

Vaikka mies mitä tekisi

Vaikka mies mitä tekisi,

päällä seisoisi, makaisi,

ahertaisi päivät pitkät,

lonkkaa pankolla vetäisi,

lasiin sylkisi tai joisi

viinit, pontikat ja viinat,

lait laatisi, voimaan soisi,

niitä vuodet pähkäilisi,

päätöksiä ei tekisi,

niin on aina aatoksissa,

pulinoissa ja puheissa

nurin niskoin vallan kaikki,

ministeri jos on miesi,

varsinkin jos vänkärinä

vastassa on ehta eksä!

Lihaton, tipaton vuosi

Moni kelpo kansalainen,

heteromies, juoppolalli,

viettää paineessa, pakossa,

tipatonta tammikuuta,

lokakuuta läskitöntä,

jotta maailma mukamas

paranisi siitä hiukan,

oma kunto oikenisi,

omatunto kolkuttaisi

hiukan entistä vähemmän.

Sääliksi käy sankareita,

konsa kurjilla tavoite;

lihaton, tipaton vuosi!

- etenkin siis se tipaton!

Kodukaitse-naisporukka

Vinha, vihreä inehmo,

Viron naista ei pelota,

vierasjoukkojen varalta

valppaana on pieni kansa,

Kodukaitse-naisporukka.

Konsa koittaa viikonloppu,

Viron reipas, rehti nainen,

muuttuu oivaksi lotaksi,

isänmaan eto tytöksi,

opin ottaa onneksensa,

asettakaan pelkäämättä.

Liki ulkoa opittu!

Konsa Kulttuuri-Hesari

kysyi kylttyyriväeltä,

mikä on sun mielestäsi

venäläinen kirja suuri,

tärkeä, ei turhanpäinen,

kysynyt ei lehti fiksu,

oletko sen myös lukenut,

jotta miestä ei nolaisi,

eikä naista nöyryyttäisi.

Oli lista liikuttava,

sieltä päästä iisimmästä,

liki ulkoa opittu;

Tsehov, Tolstoi, Dostojevski,

Rangaistukset ja rikokset,

sodat, saatanat ja rauhat.

Liekö löytynyt äkisti

takakannesta sisältö,

kuni ennen oppilaalta,

minulta mitättömältä,

kansakoulukellokkaalta,

joka on lukenut vainen

Pekka Puupäätä, Akuja,

satuja Topeliuksen!

Sopien, sanelemalla

Aa-Yy-äijä aamusella

huutaa suulla suurimmalla,

kirkuen kitarisoilla:

Meille kelpaa ei sanelu,

tehtävä tämä sopien,

riitä ei nyt meidän liksa,

satasia siihen päälle

äkin saatava isosti,

tuplaksi lomarahamme

sekä sairauslomaset!

Aa-Yy-äijä iltasella

huutaa suulla suurimmalla,

kirkuen kitarisoilla:

Jos et hoida vaatimusta,

toivetta vähäpätöistä,

korotusta meidän liksan

heti yhdessä sopien,

homman hoidamme lakolla,

sorjasti sanelemalla!

Donetski eli Stalino

Donetski eli Stalino

kaipaa aikaa entislaista,

jaksoa Josif Stalinin,

jolloin liitto Neuvostojen

oli maa tosi upea,

ja Eurooppa sen edessä

jäykkänä kuin Lootin vaimo.

Muista lain ei nyt Donetski,

jotta aika Aurinkoisen,

Isäsen iki ihanan,

oli raakaa Ukrainalle,

aikaa kiusan, sorron, surman,

jolloin kaatui kansalaista,

kuni heinää heinäkuussa,

- jopa miljoonamitassa.

Aamun Keskari ilakoi

Aamun Keskari ilakoi,

jutusteli joutavia,

uskoi kanssa Rinteen Antin,

että on hallitus hajalla

konsa koittaa keskiviikko,

- äänestys, välikysymys!

Oli oiva Antti Rinne

taivallellut tarmokkaana

Mäntsälästä Järvenpäähän

vanha Passat pyllyn alla,

- kun on kauas taakse jäänyt

takapenkki arvo-Audin.

Maistunut ei poikaselle

Lindström-pihvi, se punainen:

Olen kylliksi punainen,

änkytteli äijärukka.

Syy kai taisi olla toinen;

Jari Lindström, ent. demari,

ministeri mittavainen,

rehti-persu, Audi-urho.

Heti huomasi ukosta,

jotain suurta on tulossa,

Tuomas-Kettusta jos kuulla,

uskoa Joken sanoja.

Kuntavaalien varalta

suurehko demarisakki

hankasi, hioi, punasi

kaikki kynnet kiiltäviksi,

jotta gallupin lukemat,

totta näyttäisi todella

- myöskin äänten laskennassa.

Mitä siihen nyt sanoisi:

Kansa kaipailee tekoja,

ei pelkkää punapuhetta,

- kelpo Keskarin kehua!

Paikalla vain pelkkä pappi

Paras pappi paikallinen

lausui tyhjälle salille:

Salaa synnyit, jälkeen synnin,

kasvoit kaupungin kaduilla,

yksin jäit, ei ystäviä.

elannon sait etsimällä,

kolusit katuojia,

elit pitkään kerjäämällä,

- viimeksi Kela-tuella.

Kun sä kuolit hyljättynä,

pääsit viimein vaivoistasi,

puettuna puhtoiseksi

- arkun valkean sijalle.

Kuului arkusta koputus,

ääni hiljainen hymisi:

Ällös pappi paikallinen

ihan turhasta valita;

olin kerran onnellinen,

konsa kohtasin rovastin,

joka lausui lempeästi:

- Sinulla on rehdit silmät!

Siitä pappi paikallinen

rukoili, ylisti, kiitti,

lausui Raamatun sanoja,

ja kappeli oli valoisa,

- kirkkaampi kuin konsaan ennen.

Yksi kyynel, pienenpieni,

siitä kieri lattialle,

papin silmästä sikisi,

vieri pitkin viemäriä,

pimeää kuin kiusa, pilkka,

- kohti merta, kirkkautta.

Säälin niitä ihmisiä!

Säälin niitä ihmisiä,

joiden ainoa aviisi

Demokraatti on oleva,

- ikuisesti ja alati:

Antti haukkui hallituksen,

Eero hehkutti perässä,

rähjäsi Timo Harakka,

Jutta-rouva julmisteli,

paremmaksi laittoi Lindtman;

jopa surku Sputnik Suomi

oivempi valinta oisi,

- anti sillä auvoisampi!

Ruoka-aikana kotona

Ennen vanhaan näillä mailla

Kari kelpo Suomalainen

poliitikot kun kuvasi,

kuvissa oli demari

pitkä, laiha, nälkää nähnyt.

Nyt kun on valokuvissa

joutava demarijohto,

eli Eero, Antti, Antti,

salaa pakko on todeta:

Kiitettävästi on ollut

raataja iänikuinen

- ruoka-aikana kotona!

Tyly tuomio tulikin!

”Opposiittion” osaksi

tyly tuomio tulikin,

vaikka vassari, demari,

odotteli aivan muuta.

Kolme neljästä totesi

huonosti nyt hoituu homma

yhden Eeron, kahden Antin,

- saati sitten Liin ja Paavon:

Pelkkä ei, ei nyt pelasta,

suosta nosta Suomenmaata!