Hyville olen hävinnyt!

Finlandia-hiihtelyissä

hyville olen hävinnyt;

Mietaalle muassa muiden,

Siiri Äitee-Rantaselle,

ja naiselle näpsäkälle,

joka vallan joutuisasti

- hiihti hienossa hameessa!

Lohdutussana lopuksi:

Juha Mieto hiihtää jaksoi

vähän päälle neljän tunnin,

minä sentään sinnittelin

- melkein seitsemän ja puoli!

Makkaratalon tapaus!

Citycenter Cauppaceskus

kera kelpo kuulun Spondan

kohta juhlii julkisesti

tasavuosikymmeniä,

joita kertynyt on viisi.

Kyseessä on jättijuhla;

- Makkaratalon tapaus!

Keskustan talo jykevä,

tunnettu on ”makkarasta”;

ihasteltu ja vihattu

uloke isokokoinen

sai aivan heti aluksi

haukkumanimen sopivan,

mainittiin se makkaraksi,

- jopa syötävän hyväksi!

Konsa käyty kansakoulu,

keskikoulu ja lukio,

minä mies, tosi mitätön,

aloitin elämäntyöni

Marschan-makkaran parissa

- kesäkeikkapakkaajana.

Tentit konsa suoritettu,

ohitse yliopisto,

makkara taas mieleen muistui:

Stadin makkaratalossa

märkä maali tuskin kuiva,

kun minä aloitin työni

yllä ”höörnan makkaraisen”!

Parissa datamasiinan,

VeeäR-konttorin tiloissa

työtä kesti kolme vuotta,

- lyhyttä kuin lapsen paita!

Eläkkeelle ehtineenä,

nyt jo melkein vanhuksena,

kaiholla, jopa ilolla,

muistan Makkarataloa;

siellä työtä tehtiin taiten,

- ei hosuen, ei hiessä!

Kulta karkasi karusti!

Sami, Iivo kaksikkona

nousi Lahden sankariksi,

ponnisti podiumille,

mutta, mutta jättimutta;

kulta karkasi karusti,

parin kiersi varma voitto,

konsa kurja Norski-turska

katalasti kaatoi Iivon!

Pronssi toki hyvästä,

mutta varsin laiha lohtu

raivokkaasta taistelusta,

konsa kultakin tulossa

kuni Maunolle sapuska

ennen päivän päättymistä,

ennen illan alkamista!

Tuusulan turistirysä!

Tuusulan turistirysä,

vetonaula Järvenpäässä

aivan kohta on oleva

Tuusulan nimikkojärvi,

sameavetinen sampo,

- suomeksi setelipaino,

jos on yhtään uskominen,

Vesterbackan aatoksia,

- Keskarin kovaa kehua!

Pakko tyhmän on todeta

- takapuolituntumalla;

aivan tuossa tuokiossa

joka kolmas kiinalainen

ruokana Pekingin ankka,

nauttii pöydän antimista,

katsoo järven kauneutta,

vanhaa kulttuurikulua,

ihmisten ilomenoa!

Vähän viisaampi sanoisi,

elämyksiä kehuisi:

Onhan täällä tunnetusti

Ainola, Krapi, Pytinki,

Kiven mökki ja Ahola,

sekä Lentävä Lapanen!

Uskalias ilmoittaisi,

hikeä esiin vetäisi:

Sallittu on saapujalle

koko järvisen mitalla

luistelu, melonta, hiihto,

innokkaille järven kierto

jalkarattaalla ja käyden.

Luvassa taas laiskemmille

ratsastus, golf ja löhöily!

Karkaa konsa vain haluat!

Tule turja vankilaamme

Keravalle, Köyliölle,

meillä on ovet avoinna;

- karkaa konsa vain haluat!

Tule turja vankilaamme

Keravalle, Köyliölle,

josko lähteä haluat,

- täältä lähtö mahdollista!

Tule turja vankilaamme

Keravalle, Köyliölle,

vaikka suljettu on paikka,

- on se vainen pelkkä termi!

Kaksi kelpo putkimiestä!

Äsken helskytti Hesari,

Mäntyniemen mestariksi

turhaan etsi ehdokkaita

sossulaumasta, -sakista!

Kovilla myös Rinteen Antti,

puute, kurjuus vieraanansa,

- pula kelpo tarjokkaista!

Kosijalle äsken Jutta

pakit antoi arvokkaasti;

- njet, njet, oi sä armas Antti,

suostu en minä sinulle,

viimeksi kun kamppailimme,

puolesta paremman Suomen,

itse tungit johtajaksi,

kukkoseksi tunkiolle,

- nalliksi jäin kalliolla!

Tässä lista liikuttava,

jota arvuutti Hesari:

Seitsemästä veljeksestä

Timo, Lauri, pikku-Eero,

sieltä päästä parhaimmasta

kaksi Erkkiä ja Liisa,

eläkkeelle ehtineistä

Jakob, Jörn ja ”meidän” Martti,

sekä vielä varmuudeksi

viimeisenä itse Antti!

Listaan vielä laitettava

kaksi kelpo putkimiestä,

lobbaria loistakasta,

- idänsuhdeihmemiestä;

pöö-pöö-Paavo, arvon Antton,

joista toinen untuvikko,

toinen taasen taistelisi

mielessä raju revanssi

- viidennen sijan parannus!

Ken on herra Helsingissä!

Ken on herra Helsingissä,

ken on kaupungin kuningas,

por-por-mestari pätevä

tahi, surkea, sopiva,

siinä vasta on kysymys!

Tässä lista pyrkyreistä,

puolueiden ”parhaimmista”

äijäsistä, akkasista:

Eva, Anni, Tuula, Laura,

Jan, Mika, Mika ja Paavo.

Kuka näistä konkareista,

taivaanrannan maalareista

pääsee kohta keisariksi,

ken on herra Helsingissä,

siinä vasta on kysymys!

Tutki tunteella, älyllä

heti Helsingin Sanoman

por-por-mestari-konetta,

marssi uurnille lopuksi,

- sano painava sanasi!

Miksi maksaa ”miljoonia”!

Miksi maksaa ”miljoonia”,

valtuustoihin vängenneille,

palkkioita pyrkyreille,

konsa tunku on kamala,

taisto tiukka ja tulinen,

eikö riitä istujille,

valta, kunnia, vain pelkkä!

Kesken Lahden hiihtotaiston!

Kesken Lahden hiihtotaiston

Antti Ruuskanen, räväkkä,

ponnistaa podiumille,

hiiteen heittää vanhan pronssin,

hopeisen saa sen tilalle

- koskematta keihääseensä!

Lylyn Lauri, lakkoherra!

Lylyn Lauri, lakkoherra,

AaYy-äijä ja demari,

pyrkii nyt poliitikoksi,

Tampereen takapiruksi,

päteväksi päättäjäksi.

Sijasta siis lakkoinnon,

- pylly penkkiin -painostusten,

tarkoitus on herrasella

tykitellä työpaikkoja,

niitä tiuhaan synnytellä

- iloksi kapitalistin!

Korea, korea Kaisa!

Korea, korea Kaisa,

suunta on nyt siis Sinulla,

valitsit oman lajisi,

- jätit Lahden kakkoseksi!

Moni oisi mielellänsä

sua Salpausselällä

sinisilmin seuraellut,

viestivoittoon toivotellut,

odotellut onnekkaaksi

- kahinoihin kolmen kympin!

Konsa voitti pum-pum-hiihto

Lahtisen lylynlykinnän,

ponnista podiumille

mailla kaukaisen Korean,

keräile kunniaa sieltä!

Saunapalvikinkku ja tupakka!

EeUu-äijä äkkiväärä,

viisas ja jopa nerokas,

aikoo kieltää Suomenmaasta

kelpo saunapalvikinkun,

mikä on tosi monelle

mainio makuelämys,

vuoksi syöpäsyyllisyyden,

mutta lain pahempaa vielä,

tupakkaa, ei turja kiellä,

- tukee kehnon kasvatusta!

Muuan maa, typerä, tyhmä!

Välissä Venäjän, Ruotsin

muuan maa, typerä, tyhmä,

omaa oudon ostoslistan

sähkö, öljy ja uraani;

ostaa kurja Suomi-neito

- siis osan energiasta

mittavilla miljardeilla,

vaikka varsin tunnetusti

on soilla upottavilla

energiaa riittävästi

pakkastavien varalle

- onneksi, omavaraksi!

Kyyneleen sai silmiin suomalaisen!

Konsa Kaisa, Suomen toivo,
viime taistoon äsken lähti,
hankala oli avaus,
pelti paukahti pahasti,
lipsahti ohitse yksi,
oli siltä seisomalta
- kärki kaukana karussa!

Luopunut ei Suomen toivo,
puri hammasta, hikoili,
polki kaasun pohjaan asti,
hiihti aivan hirmuisesti,
vaihtui oitis yhteislähtö
- muuttui se takaa-ajoksi!

Sujui loppu loistavasti,
sujutteli Suomen Kaisa
vauhtia erinomaista,
pyssy paukkui, luoti sattui,
kaatoi taulut, kaatoi kaikki,
- kaikki viime viisitoista!

Parasta oli lopussa,
konsa Kaisa kaunokainen
rynnisti ylämäessä,
hiihti hurjana ohitse
monen kelpo kilpasiskon;
otti pronssisen mitalin,
- kyyneleen sai silmiin suomalaisen!

Raniselle kuuluu polku!

Raniselle kuuluu polku,

mittavainen metsäpolku,

- katu kun on Kekkosella!

Raniselle kuuluu myöskin

patsas Tuusulan torille,

patsas kun on Kekkosella

- Kostamus-kylän sijalla!

Pappojen pahat tekoset!

Jutan, Antonin osalta

kiro on ohitse kohta,

kärsitty on kunnialla

pappojen pahat tekoset,

menossa kun neljäs polvi

jonkin sortin sossusena,

- demokraattina vasiten!

Näiltä kahdelta kovalta,

Jutalta ja Antonilta

olo orjana ohitse,

- orjana osattomana,

ohi renki-, piikapesti,

enää lain ei kaksikolla

suolissansa nälkä kurni,

- ruoska, piiska selkää suomi!

Näiltä kahdelta kovalta,

Jutalta ja Antonilta,

tie on auki porvariksi,

- raharikkaiden iloihin!

Antin, Villen, toistaiseksi,

kärsittävä on kovasti,

sossutantta pakko olla,

selkänahkaa paljastella,

menossa kun kaksikolla

- sukupolvi toinen, vasta!

Toista maata on Harakka;

nyt jo arvon äijäsellä

tie on auki taivoon asti

ponnistella porvariksi,

poissa kun on tunnetusti

- Timolta sukurasite!

Ulostan mihin haluan!

Merimetso, lieto lintu,

rauhoitettu rantariekku

nauraa Suomessa surutta:

Mitään voi et sä minulle,

täällä kun on kaikkialla

minulla mitättömällä,

kuninkaalla, keisarilla

suojana lakipykälät,

direktiivit ja ukaasit;

minä saariston komistus,

saarten, luotojen lumous

ulostan mihin haluan,

kakin kaiken kallioille,

pilaan pensaat, puut, maat, mannut,

altani elävän luonnon!

Voi sinua, vaalikarja!

Anna anteeksi minulle,

miehelle mitättömälle,

joka paikan pyrkyrille,

vahingossa josko joskus

asetin oman etuni

- yhteisen edun edelle!

Anna anteeksi minulle,

miehelle mitättömälle,

joka paikan pyrkyrille,

seminaariryyppyreissut,

luottokorttivingutukset,

- kaikki muunnellut totuudet!

Jos sinä minut valitset,

päästät valtuustoon varalle,

parannan minä tapani,

seminaarit kaukaa kierrän,

sua kuulen, lain en muita

- itseni liki unohdan!

Jos sinä minut valitset,

päästät valtuustoon varalle,

parannan minä tapani,

kokoukset hoidan aina

selvin päin, jopa nälässä,

puhun suoria sanoja,

- totuutta en kaukaa kierrä!

Voi sinua, vaalikarja,

miesi, nainen, nuori, vanha,

köyhä, tai hyväosainen,

josko uskoit sä minua,

taasen toistan mä sanani,

- kuluttua neljän vuoden!

Joukkoja sodan ajalle!

Muuan äijä, viisas miesi,

vakavissaan väitti äsken:

Täysin turha on varata

lisää miehiä, väkeä,

joukkoja sodan ajalle,

aseita kun ei lie kyllin,

lain, edes nykyväelle!

Ehkei äijä, viisas miesi,

muistanut tahi tajunnut,

että Suomea ”aseisti”,

- viime taistojen menossa,

jopa kaikista eniten

- vihollinen, siis Venäjä!

Kaikki kiinni on takatukasta!

Josko aiot sankariksi,

kelpo kiekkoleijonaksi,

Ihmeen tehdä kaukalossa,

lähes kaikki kannaltasi

kiinni on takatukasta:

lisäksi hyvä olisi,

pystyssä jos sä pysyisit,

hienot hokkarit jalassa

- ilman mailasi apua,

jota luule et tueksi,

- usko kainalokepiksi!

Josko aiot sankariksi,

kelpo filmiohjaajaksi,

palaa taaksepäin ajassa,

olkoon mallina sinulla

kuuluisa Gavin O'Connor;

-hänen filminsä Miracle!

Tätä lain jos et tajua,

paperille raapustele

vuosi kahdeksan ja nolla

kera yhdeksän ja viiden,

ynnä vielä paikkakunnat

”Tukkisaari”, ”Järvi Tyyni”!

Vihertävää ”miestä” kolme!

Vihertävää ”miestä” kolme

- sieltä päästä viisaammasta:

Relander Tapio Jukka,

Kahiluoto et Alanko

sekä vielä Sauri Pekka,

ei nyt ryhdy ehdokkaaksi,

enää tunge päättäjäksi

Helsingin etupihalle,

asvaltoidulle pihalle!

Sinä jos et vielä tiedä!

Sinä jos et vielä tiedä,

minkä puolueen väkeä

lähtenyt on nyt Ylestä,

tutki tarkasti somea,

katso tuttuja nimiä,

parkapuoluepomoja,

sekä pieniä kihoja

jotka äänessä eniten!

Turvenuija on inehmo!

Turvenuija on inehmo,

puolue, väki, porukka,

joka laisin ei tajua,

että kuokka, suo ja Jussi

taas on Suomen, maan pelastus:

Turve on kuin Norjan öljy,

kansan turva, maan pelastus!