Kalevi Koskela, Kerava 100 lähettiläs

tiistai 31. toukokuuta 2011

Runkojäärä Järvenpäässä

Järvenpäästä löytyi taannoin,
aasialainen asukki,
maahanmuuttaja ”mukava”,
otus varsin vaarallinen,
kovakuorinen ötökkä,
tuholainen vertaa vailla,
vailla myöskin varsinaista,
suomenkielistä nimeä.

Konsa termi tieteellinen:
anoplophora glabripennis”,
oli vaikea vasiten,
savolaisenkin sanoa,
vääräleuan vääntäellä,
piti uusi keksittämän,
uusi pikkuisen parempi.

Mamu” syystä ei sopinut,
myöskään termi taivaallinen;
tähtitaivaskuoriainen”,
kelvannut ei nyt kenelle,
toimikunnalle todella.

Konsa jäärä Aasiasta,
toukka runkojen kurimus,
nimensä nyt muistaa helppo:
Aasian se runkojäärä.

Jyrki pois, Timo tilalle!

Säätysellein syövereissä,
konsa kaikki on jumissa,
mikään aihe ei etene,
kuuluu kuiske katsomosta,
karjunta mitä kamalin:
Jyrki pois, Timo tilalle!

”Kaarle Kustaa kiisti kaiken”

Konsa aamulla heräsin,
ylös sängystä yritin,
silmät vielä rähmäisinä,
opiskelin otsikoita,
herkkupaloja Hesarin,
havaitsin mä harmikseni,
ilokseni ikihyväksi,
jotta vihdoin ja lopulta,
oppi on perille mennyt,
käytössä Kalevan mitta,
turhaan rustaa en runoja,
Hesarille niitä heitä.

Tässä malliksi monille,
pari, kolme päällimmäistä,
päästä kaikkein parhaimmasta:
Helle ennen hallitusta”,
Journalismin vellihousut”,
Gaddafi tulossa tiensä päähän”,
Opettaja ohjaimissa”,
Perhe jolta katosi poika”,
Loeb ja Ogier oikaisivat”,
Saatte kaiken (te) takaisin”,
Levikkien lasku jatkui”,
ja paras loru lopuksi:
Kaarle Kustaa kiisti kaiken”!

maanantai 30. toukokuuta 2011

Maailma on mallillansa

Maailma on mallillansa,
Kerava etunenässä,
konsa virkkoi Virrenkulma,
jotta posti on perillä,
vasta ”kouraan kannettuna”,
tuotuna etuovelle,
eikä ”kauas kartanolle”,
taikka ”taakse taivonrannan”.

Sadan askelen savotta,
lyhykäinen jos on askel,
liikaa ”muijille” mukamas,
neljän laatikon rykelmä,
pystyyn pantava pytinki,
äijille” iso ähellys.

Väitti vielä Virrenkulma,
ärähteli äkkiväärä,
jotta Posti nyt mukamas,
kokeilee kepillä jäätä,
vaikka tyyli vallitseva,
uusilla asuinsijoilla,
Suomessa on ollut kauan.

Kärsinyt on kansa kaikki!

Kärsinyt on kansa kaikki,
joka jätkä joltisenkin,
joka ainut armas akka,
joka tyhjä puinen penkki,
konsa kirkossa Keravan,
pahaisessa bunkkerissa,
urkupilleissä upeissa,
vilissyt on villakoira,
jopa lapsilaumoinensa!

Konsa tehty on remontti,
kallis mutta kaupallinen,
pyhät putket puhdistettu,
pahat koirat karkotettu,
luvassa on sointi uusi,
sointi uusi, uljahampi,
kuulas, kirkas, ja heleä,
jos on Eero oikeassa,
kuten Annala on aina!

Avioero on onni!

Avioero on onni,
joka viimein on tulossa,
Maltan kohdalle osuvi,
konsa kansa äänesteli,
puoli kansaa sen halusi.

Mutta, mutta muistaakseni,
Maltalla ja kaikkialla,
oli ennen autuus, onni,
konsa toisensa sai kaksi,
mies ja nainen naitettihin,
yhytettihin yheksi!

sunnuntai 29. toukokuuta 2011

Koskenkorvan kuulu lehmä

Koskenkorvan kuulut lehmät


Konsa kauan, kauan sitten,
Pommerin sota sodittu,
peruna tutuksi tehty,
saatu Suomeen syötäväksi,
kankahille Koskenkorven
rakennettu rautatiekin,
maille muutaman isännän
viritetty viinatehdas,
oli ensin ongelmana,
mitä tehdä jätteillänsä,
mihin rankki raahattava,
mihin kurja kätkettävä.

Viimein jollakin välähti;
ravinnoksi päätyi rankki,
sata lehmää sai apetta,
tuhat ruoasta repeili.

Viikon päivät pääksytysten,
lehmälauma söi, märehti,
söi, makasi ja märehti,
mutta maitoa ei saatu,
pisaraakaan pienen pientä,
peittynyt ei hinkin pohja,
tilalta tuhannen lehmän.

Sitten sattui seikka kumma,
kuului ammunta kedolta,
kuni Pommerin sodasta.
sata nautaa surkeata,
tuhat lehmää toivotonta,
mylvi täysin mieltä vailla,
heilui, horjui sinne tänne,
tuskin pystyssä pysyvi.

Mitä tehdä, mietti miehet,
pohti pienet poikasetkin,
viimein jollakin välähti;
maitoa hän maiskutteli,
suoraan tissistä tivasi,
kertoili koko sakille,
hymyssä suin hän hyrisi:
Aito aine, ehta ”eines”,
vahvempi nelosolutta,
kaksi kertaa käynehenä,
pötsin kautta kulkeneena,
vahvuus vanhan viinasemme,
tuotteemme perin tulisen.

Mitä teemme ”tehtaallemme”,
sadan nautamme sadolle,
tulolle tuhannen lehmän,
sitä mietti miehet nuoret,
ajatteli akkasetkin,
viimein jollakin välähti:
Konsa kerromme kylillä,
kaupungeissa, kaikkialla,
maidostamme” maistuvasta,
joka ihmisen ilosta,
kuulu kohta Koskenkorva,
kasvavi kylä kohisten,
kasvavi jo kaupungiksi,
melkeinpä minipoliksi.

Tuli toiveensa todeksi:

Hetken päästä päättömänä,
joka poika Pohjanmaalta,
joka jätkä Suomenmaasta,
lypsyjakkaran varasi,
lehmän tissejä tavoitti,
utareissa uurasteli,
minuutissa pullo täysi,
odotti jo ostajaansa,
puolen litran pullollinen,
sitä ehtaa oikeata,
korviketta Koskenkorvan.

Hetken päästä päällimmäisnä,
koko Suomi sukkelasti,
joka jätkä jollain lailla,
Koskenkorvasta kohisi,
tunnisti kyläpahasen.

Hetken päästä tieto kiisi,
koko maailma kehuen
Koskenkorvasta kohisi,
ylisteli yltä päältä
kasvatusta kunnon karjan!

lauantai 28. toukokuuta 2011

Sammunut ei saunakilpa

Vaikka Heinola havaitsi,
jotta taisto löylynlyönnin,
liian kiivaaksi lipesi,
sammunut ei saunakilpa,
uhkarohkea uhoilu.

Toimeen tarttui saunaseura,
kuulu Saimaan Saunaseura,
savusaunan lämmitteli,
sata-asteiseksi asetti,
vettä kiukaalle valutti,
puoli litraa loiskutteli,
minuutissa kertaa kaksi.

Sisukkaasti Suomen miehet,
toinen toistaan tuijotteli,
vaarasta jo tietoisena.
punaisena puhkueli.

Tällä kertaa kenkään heistä,
heittänyt ei veiviänsä.
Joka jätkä järkevästi,
alas astui lauteeltansa,
omin voimin – oppineena.

perjantai 27. toukokuuta 2011

"Ilmaveivi"-postimerkki

Mitä missasi Itella,
konsa väänsi ilmaveivin,
painoi siitä postimerkin?

Tyhjäksi jäi toinen puoli,
laittamatta liimapuoli,
se, johon me sylkäisemme!

Mitä sieltä nyt on poissa,
mikä sinne siis sopisi:
kehno kenkä, ”punkku”pullo!

Lukumääräneutraaleista!

Liekö Nytti nyt jo mennyt,
liian pitkälle livennyt,
konsa näyttää kannattavan,
joko täysin järjissänsä,
tahi puoli leikillänsä,
kiusaksi nykyinehmon,
härmäläisen härnännäksi,
liittoja luvattomia,
lukumääräneutraajeja,
joissa kolme, neljä, kuusi,
erilaista miestä, naista,
jopa ehkä kymmenkunta,
asuu alla yhden hirren,
alla auvon kurkihirren,
kuni ennen naimisissa,
aviossa miehen, naisen,
yhden miehen, yhden naisen,
perinteisen ja paremman!

torstai 26. toukokuuta 2011

Soinin sakki Suomen suurin

Soinin sakki Suomen suurin,
se nyt pakko on todeta,
jopa herrain joikaella,
Hesarissa helskytellä,
otsikoissa ”onnitella”.

Kahden gallupin välissä,
nousunsa on näyttäväinen,
runsaan kuukauden kulussa,
neljänneksen se isompi,
kuni ennen äänestystä,
käräjiä kansakunnan.

Hätä lienee nyt kädessä,
Jyrkillä sekä Jutalla,
kakkos-, kolmospuolueilla,
konsa tarkoitus kasata,
hävinneistä hallitusta,
uuden tappion pelossa,
alla seuraavan valinnan,
tulevaisen ”tarjanvaalin”,
järkyttävän jättijytkyn!

Hallitus sai luottamuksen

Jo on aikoihin eletty,
konsa Jutta joukkoinensa,
Kiviniemen kampukselle,
tuen antoi täydellisen,
lujanlaisen luottamuksen,
jotta kaatuisi ei kurja,
hallitus heti hajoisi,
vaikka vasta äsken sossu,
oli kurjaa kiusalaista,
kaikin voimin kaatamassa.

keskiviikko 25. toukokuuta 2011

Portugalista kapina

Tässä teille tarjoelen,
kalevaksi käännettynä,
herjat jotka lainaelin,
Hesarista ja Ylestä.

Syytti Soini Vassareita:
Tänään ootte yhtä mieltä,
toista mieltä viikon päästä,
se on silmänkääntötemppu,
temppu hallitushaluisen.

Parkui Paavo päättäväisnä:
Madolta ei meidän selkä,
selkäranka ei madolta,
joka uppoaa syvälle,
piiloon päätösten teosta.

Tärähytti Tiilikainen:
Siinä miss'ei tiettävästi,
taivu Soinin selkäranka,
siinä notkuu polvi Paavon.

Oinonen sivalsi syystä:
Vassarit on riemurinnoin,
tukemassa ”tyhmyreitä”,
mielessä on penkki oiva,
takapenkki pehmyt Audin.

Eero suuttui herjastansa,
kyse vaikka vassareista:
Audi auto siinä missä muutkin,
mitä syntistä nyt siinä!

Heitti herra Hirvisaari:
Nyt se nähdään jotta Jutta, Jyrki,
politiikan paita, peppu.

Itki Eero katkerana:
Otitte te PerSu-turjat,
äänet kaikki kansakunnan,
mutta nyt vain huutelette,
kaukaa muille katsomosta.

Kanki-Kaikkonen ”kehaisi”:
Nyt se näyttää jo minusta,
siltä että sossusakki,
nielaissut on Portugalin,
karvoinensa kaikkinensa.

Mika Niikko viel' vikisi:
Takinkääntö Suomen suurin,
huomenna on nähtävästi,
konsa meistä ”torveloista”,
meistä melkein jok'ikinen,
ennen vaalia epäsi,
kielsi Portugal-paketin,
sen katsoin Ylen koneesta,
vaalikonneesta” varasin,
huipennukseksi halusin. 

Eduskunnan työmoraali

Kuva Niirasen Juhanin,
Hesarissa kertoi taasen,
tokaisi koko totuuden,
koko karmean totuuden:
Eduskunnan ihmisiltä,
päättäjiltä parhaimmilta,
täysin puuttuu työmoraali,
muilta paitsi murjotuilta,
perussuomen perhanoilta.

Vaikka istunto menossa,
kesken Portugal-käräjät,
rahan syytö syyllisille,
tumpeloille tuhlareille,
tyhjinä ovat tylysti,
kaikki tuolit ”kommareiden”,
kepulaisten, kokkareiden,
puhumatta sossuloista,
Jutan ”suuresta” sakista.

Mitä tässä miettimistä,
mistä ratkaisu menohon:
Kellokalle kannettava,
Salin Suuren seutuville,
saatava joka ovelle,
palkka poikki päättäjiltä,
poikki poissa luuhaavilta!

tiistai 24. toukokuuta 2011

Jari ja ikärasismi

Liekö Litti jo lytätty,
ulostettu Huuhkajista,
Jari Litmanen jätetty,
ringistä poies sysätty,
vuoksi korkean ikänsä?
jotta voisi lapsukainen,
puolta nuorempi kaveri,
koristeeksi kentän päästä,
jotta pääsisi pojunen,
Alexander Ring rivihin?

Raskaan kuulan raadannassa,
toisin laita tykkänänsä,
kuularinki ikää ei katso,
ringissä on kaikki toisin:
Arsi Harju on palannut,
kultapoika taas on täällä,
vaikka on Litin ikäinen.

maanantai 23. toukokuuta 2011

Häntä koipien välissä

Käsin tyhjin taas tylysti,
häntä koipien välissä,
Cannesista konttaeli,
koko kansamme eliitti,
kulttuuriväki visusti,
konsa saaliiksi ei saatu,
edes Palmun puolikasta,
puuta kultaista kupeelle,
matkaan pystiä parasta,
vaikka vielä ennakolta,
oli potti potranlainen,
liki meille jo luvattu,
mukaan Torvi Toimittajan.

Mitattuna missä ”juopot”?

YyKoo tutki ja totesi,
urheilu ei yhtään auta,
paremmaksi nosta nuorta,
koska Uuno Urheilija,
kännissä on yhtä lailla,
kuni Leevi Liikkumaton.

Mukaan tuoreen sattumuksen,
pakko tässä on kysyä,
mitattuna missä ”juopot”,
liekö kiekkokaukalossa?

sunnuntai 22. toukokuuta 2011

Runo syystä syntynynnä?

Siellä miss' on viherpipero,
taajamissa, kaupungeissa,
sankoin joukoin joikumassa,
äänessä ain' ärhäkkänä,
siellä nyt on tutkitusti,
ansiosta ”Aallon lasten”,
hiilijälki hurjanlainen,
jälki kohti kuntalaista,
kolmanneksen korkeampi,
kuin on maaseudun menossa,
pelloilla ja pientareilla,
arjen ankean oloissa.

Liekö tulkinta osuva,
runo syystä syntynynnä,
vaiko tarkoitushakuinen,
puolella inehmon pienen?