Susiturkki sankarille!

Olympiaotteluista

mitaleita toivoi kansa,

- himoitsi tosi isosti;

otti Niskanen omansa

- kultaisen kuleksimasta!

Oitis Iivon syntymaassa

muistui mieleen muutamille

- ikiaikojen legendan,

Susi-Kallen, kultamatka

- Ylä-Tatran maisemissa!

Oitis Iivon syntymaassa

muistui mieleen muutamille

- Mika Myllylän menestys,

miehen mahtava olemus,

- susiturkki, -hattu yllä!

Oitis lääkäri Vajanto,

- omalääkäri osaava,

lahjoitti iki-iloksi

susiturkin sankarille,

- Iivolle isokokoisen!

Susiturkki on perinne;

seuraajan sai Oikarainen,

Mikä Myllylä perijän,

jatkoa moni legenda,

- hiihtokansa mieleisensä!

Totuus jottei unhoittuisi,

kiitosta myös Kuulasmaalle,

- Iivomme opettajalle,

ynnä ehkäpä enemmän

arvon Kalle Einarille,

- Ponssensa perustajalle!

Susiturkki tuokoon lämmön,

innon, Iivo Niskaselle,

sydämestään toivoo kansa,

- yhtenäinen Suomen kansa,

paitsi ”kelpo” kettutyttö,

- itkijä iänikuinen!

Lakkoilla jos aivan pakko!

Tässä taasen on menossa

jokavuotinen jupina,

kapina tavanomainen,

konsa huutaa hullunlailla

Aa-Yy-äijä änkyräinen;

lakko, lakko, lakko, lakko!

Lakkoilla jos aivan pakko,

eikö oisi nyt parempi,

että yhtä tarmokkaasti

isovatsainen inehmo,

jättipalkkainen jäpikkä,

- työmiehen paras kaveri,

ajaisi lakon sijasta

- tupakkalakon tekoa!

Josko vielä sen lisäksi

vaatisi joka jäpikkä,

johtaja joka ikinen

- osalta oman porukan

tipatonta täyttä vuotta,

- Alko-lukkoa ikuista,

tervehtyisi Suomen kansa,

unohtuisi ihmisiltä

- käsite rokulipäivä,

ja samalla aivan siinä

rikastuisi kansakunta,

- työläinen ja herrakööri!

Muutama lisämitali!

Kojonkoski, kelpo karju,

rahaa kaipaa kiekkoilulle,

pelaajille, yksilöille,

- naisille ja tyttösille,

jotta tärppäisi mitali,

- väriä mitä tahansa!

Vielä viisaampi inehmo,

jopa tyhmä Väinämöinen,

- Kalevi Keravalainen.

Kojonkoskelle sanoisi,

josko vainen uskaltaisi

- julki päästää aatoksensa:

Rahat toisin jos jakaisi,

unohtaisi jäisen kiekon,

- koko valtavan porukan;

sijaan joukkuelajien

sijoittaisi yksilöihin

- kuin ennen Itäinen Saksa,

niin jo siltä istumalta,

- ainakin teoriassa,

mahdollista oisi saada

- yhden ainoan sijasta

mitalia kymmenkunta,

- kerrottuna kakkosella!

Lapinlahden puistikossa!

Lapinlahden puistikossa,

puiden varjoon, nurmikolle

”tuntematon” taiteilija

suojatietä suunnitteli,

- tilataiteeksi nimesi!

Sitten aamuna eräänä

tuli siivooja sijalle,

puistomestari peräti,

poies siivosi tekosen,

- tihutyöksi sen totesi!

Konsa oikeus on koolla,

saattaapa tuo taiteilija

saada kunnon korvauksen,

enemmän kuin oisi saanut

- myymällä eto teoksen!

Krista hiihti hirmuisesti!

Kolmenkympin koitoksessa

Krista hiihti hirmuisesti,

opin otti Niskaselta,

- Iivo siis etunimeltä,

ponnisti podiumille

- alemmalle vainen yhtä

kuni Suomen suuri poika,

- viidenkympin kultakarju!

Lupaan tehdä Arhinbacket!

Oiva urheiluosaaja,

- ministeri Sampo Terho:

Lupaan tehdä Arhinbacket,

josko Iivo Niskasemme

- viidenkympin mittelössä,

ottaa kultaisen mitalin,

- venäläiset lyö lopuksi!

Konsa voitti Niskas-Iivo,

ponnisti podiumille,

- keskipallille peräti,

Olvia lupaaja otti,

- tuopin taikka kenties kaksi!

Määrässä jäi kakkoseksi,

paljon Paavolle hävisi,

- ”kotiin” kulki auttamatta!

Viron, Iivon juhlapäivä!

Viron, Iivon juhlapäivä

- kaksineljäs helmikuuta:

Sataa täyttä juhlii toinen,

- itsenäisyyden iloa,

puolta siitä taasen toinen,

- hiihdon kultaista kulua!

Vuosi toisen yksikkönä,

- kilometri taasen toisen!

Ilo kumman on isompi,

kumpi nyt on onnekkaampi:

koko kansa juhlii toista,

- toista hieno hiihtokansa!

Väinö Linna ”vääristeli”!

Väinö Linna ”vääristeli”,

tekaisi ”tosi” tarinan;

Suomen kansa uskoi, että,

taisto alkoi ”Turjalasta”,

totta oisi Pentinkulma,

- totta torpparikapina!

Vasta nyt rohjetaan sanoa,

toimia Torvena Totuuden:

Taisto alkoi Helsingistä,

stadin työväentalolta,

- merkkinä punainen lyhty,

käskijöinä, määrääjinä,

”sorretut” sosialistit,

- äärilaidan änkyristit!

Tehkää kansalaisaloite!

Supo, mahtava ja suuri,

- ikiaikojen isäntä,

avaa tällä istumalla

kassakaappisi järeä,

anna kansasi lukea

- Tiitisen salainen lista!

Oi te oivat suomalaiset,

- kaappia jos ei avata,

tehkää kansalaisaloite,

- alle miljoona nimeä,

jolloin on jo ihme, kumma,

jos ei lista, se salattu,

- päädy täysin julkiseksi!

Supo ja punainen Valpo!

Suposta on suuri pelko

”väellä” punaisen Valpon,

- punaisilla puolueilla,

mikä ei lie ihme, kumma

- historiaa tunteville!

Joka kultaan kurkotteli!

Joka kultaan kurkotteli,

liki varmaksi oletti,

- sepä pisteille putosi!

Neljännessata urosta,

lihaskimppua isoa,

- häpesi, kirosi, parkui!

Hyvä että ees häpesi!

Kamalaako nyt on kiire!

Oi sä tytönhupakko,

suurisuinen poikaparka,

- vihervassaridemari,

kansakunnan kirkkain tähti,

- kaikkitietävä toveri,

josko julma terroristi

surmaa kaupungin kadulla

sata pientä suomalaista,

konsa voimassa oleva

perustuslaki ei salli

tiedustelun täydennystä

- ulkouhkien varalta,

sinä konsa jarruttelet

- lakimuutosta pikaista,

syytätkö sä hallitusta

suureen ääneen huutamalla,

karjumalla kansan kuullen

surkeasta toiminnasta,

- hitaasta etenemästä!

Makaamalla saan enemmän!

Joku josko päästää suusta,

kuuluttelee ja tuo julki;

minun, Matti Meikäläisen,

kannata ei mennä töihin,

makaamalla saan enemmän,

pankon päällä on parempi

laiskotella, voita syödä,

eikö silloin syytä jo olisi,

vaikka nyt ihan aluksi,

puolittaa Matin etuudet,

vähitellen josko vaikka

- meno töihin kannattaisi!

Tiitisen salainen lista!

Pakko tyhmän on kysyä,

eikö voitaisi todella,

ajatella äänestystä

- julkista, ei siis salaista,

jossa puolueporukat;

vihervassaridemari,

keskustasinikokoomus,

svenskipersukristilliset,

- yksi ääni itse kulla,

vetäisivät viivasensa

- puolesta salaisen listan,

taikka sitten vaatisivat

oitis ja ihan avointa

koko listan julkisuutta

- Tiitis-päätöksen kumoa!

Josko yksikin uroista,

- komeasta kolmikosta,

panee vastaan julkisuutta,

syytä tyhmän on kysyä,

eikö voitaisi todella,

ajatella äänestystä

- julkista, ei siis salaista,

jossa Sauli, Martti, Tarja,

- yksi ääni itse kulla,

vetäisi punaisen viivan

- puolesta salaisen listan,

taikka sitten vastustaisi

jatkuvaa, liki ikuista,

- kassakaapissa pitoa!

Tulevaisuustoimittaja!

Tulevaisuustoimittaja,

herra Heikki Aittokoski

vaihtaa vinhaan kirjeitänsä

- ulkomailta kanssa Suomen!

Herra Heikki Aittokoski

ihmettelee itseksensä

- ken on narri, ken taas herra!

Miesi varsin mittavainen

mutustelee murroksia,

- miettii maailman menoa!

Tulevaisuustoimittaja,

herra Heikki Aittokoski

selittelee selkokiellä,

oivallisella tavalla,

- siten mi on mahdotonta

miehelle mitättömälle,

tantalle tavalliselle,

keskivertoveijarille,

jopa Mensa-mestarille,

jatkuvia muutoksia,

aiheita ajattomia,

kavalasta maailmasta

jotain jotta ymmärtäisi

Väinämöiseksi sanottu,

Kalevi Keravalainen,

- inehmo ihan mitätön!

Kunniaksi juhlavuoden!

Kunniaksi juhlavuoden,

- kahdeksantoista kapinan,

koko kulttuurikimara;

laulut, oopperat, romaanit,

näytelmät ja tutkimukset,

on nyt pelkästään punaista,

- valkoista vain häive heikko!

Silti melkeinpä jokainen,

mielessään Viron tilanne,

- tosi karmea tarina,

onnessaan on siitä että

valkoiset oli parempi,

- eikä ystävä itäinen!

Kaisa kaunis karjalainen!

Kaisa kaunis karjalainen,

- inehmo iki-iloinen,

ällös pienestä masennu,

- mieti murhetta isoa;

vielä kautta on edessä,

potki vauhti kalhullasi,

lylyn anna luistaa taasen,

luodin lähteä aseesta,

muuta mustat valkoisiksi,

ponnista podiumille,

kerää pallot kristalliset,

siihen kannustaa sinua

puoli Suomea peräti,

- siis se puolisko parempi!

Iltalehden urheilusta, missä Santun sympatia!

Iltalehden kun lukaisen,

nettilehtiversiosta

selaan urheilusivuja,

tavaan juttuotsikoita,

- hyppään tekstin häntäpäähän!

Silvennoinen jos on alla

- ja Santtu etunimenä,

lukematta jää jorina,

ikävät ylisanansa,

urhojemme moitteet, haukut,

koko uutinen ”upea”!

Pakko tässä on kysyä:

Missä Santun sympatia!