Nykäsen näköinen patsas?

Siivetönnä, höyhenittä,

en voi lentää lailla kotkan,

- enkelinä laisin olla,

ärähti Nykäsen Matti,

kaukaa tuolta taivaastansa,

pirueli päältä pilven,

- kanaksi kun oli kynitty!

Minäkö mukamas höyhen,

- sulka taitajan hatussa;

muistomerkkitoimikunta,

- koko valtuusto typerä,

kuriin on nyt pakko panna,

niitä syytä nyt olisi

puoli päivää pyöritellä

siis siellä Jyväskylässä,

- tervassa ja höyhenissä!

Josko järki löytyy jostain,

josko päästään joskus irti

aatteesta älyttömästä,

- näköisyys jos, kun vie voiton,

patsaana alastomana

lennän silloin taivon halki

lyly, kalhu rinta rinnan;

haarukointi, v-asento,

- poissa olkoot ne minusta!

Mattiko mukamas höyhen;

oli miesi muistaaksemme

- ihan ihmisen näköinen,

kunnon, kelpo kansalainen,

karjui kansa kaikkialta,

- jyväistä kylää häpesi!

Nykänen on maineeltansa

karski kotka, kultakarju,

kuuluisin mäkikuningas,

- ihminen isolla iillä,

sanat suuret suusta päästi

- Sinuhe egyptiläinen!

Suomen entinen Ateena,

on nyt tällä tietämällä

pahainen Taka-Pajula;

Ateenassa muistaakseni

karvoinensa kaikkinensa

ihminen oli näköinen,

patsaana alastomana

- likimain lihaa ja verta!

Palautuisi jotta maine,

jotta taas kotikylämme

arvoisa Ateena oisi,

tehkäämme tosi äkisti

patsas uuden uutukainen,

- Matista ihan näköinen,

valittakoon valtuustolle,

- tunarisakille tuolle,

patsaalle pyhitetylle,

- paikaksi, hah, höyhensaari!