Te, te saatanan tunarit

Te, te saatanan tunarit,

suuttui Soini ja jyrähti,

syyti Kekkosen sanoja,

haukkui hallitushaluiset,

Audi-istujat ”ihanat”,

takapenkin taaperoiset.

Te, te saatanan tunarit,

suuttui Soini ja jyrähti,

syyti Kekkosen sanoja,

veronmaksajia muisti:

Sinä maksat maltahia,

eurot Espanjan eduksi,

pankkiherrojen hyväksi.

Jyrki kuuli kunniansa:

Äijällä ote lipesi,

niskalenkkinsä lipesi,

oma silta jo odotti,

selkä kastui kieltämättä.

Paavo kuuli kunniansa,

Mäki Arhin arvionsa:

Te, te ette nyt mukamas,

hyväksy tukitekoja,

onko EeVeeäM pahasta,

mielestänne vielä nytkin!

Oli paikalla kehunsa,

oma nosto kissan hännän:

Minä väitin vuosi sitten,

Espanjasta ennustelin,

pahin rytky on tulossa,

pankit Espanjan pulassa,

apua ei lisäajasta!

Jälkikirjoitus kipakka:

Taasen karhu on herännyt,

Soini jälleen voimissansa,

- valmiina välikysymys!