Tänään
kuudes joulukuuta
Hesarissa
Unto Kalle
nosti
päivän sankariksi
Mannerheimin
kakkosmiehen,
kenraalin
numero yksi,
asekätkentäepäillyn,
syntipukki
Aksel Airon.
Nousi
siitä tunnemyrsky,
runosuonikin
sykähti;
Unto
Kallen ansiosta
pähkäilin
nimiparia
Mauno
Henrik, Aksel Fredrik,
muistui
mieleen myös Kaleva,
nimi
Urhomme perässä.
Sodan
jälkimainingeissa
Suomi
naapurin pelossa,
-
itänaapurin iloksi,
asekätkennän
takia
pani
Akselin koville,
piti
miestä vankilassa
-
syyttömänä syytettynä.
Veteraani,
joukko vankka,
palvoi
varsin urheasti
vaikenevaa
kenraalia,
vaikka
naapurin tuella
äärisakki,
varsin sankka,
oli
täysin toista mieltä;
-
häntä inhosi isosti.
Uskalsi
lopulta Urho,
tehdä
Aksel Fredrikistä
kenraalin
numero yksi.
Rohkeni
jopa demari;
ansiosta
Mauno Henrik
antoi
Aksel Fredrikille
koko
kunnian takaisin.
Koristi
nyt rintaa Airon
-
ei mikään minimitali,
vaan
risti, merkki kaikkein korkein,
-
miekkojen kera vasiten.
Hiljaa
hurrasi nyt Suomi,
-
ettei naapuri vihastu!
Turhaan
Suomi nöyristeli,
turhaan
pelkäsi petoa,
sillä
kaksikko sopuisa,
-
Mauno Henrik ja Nikolai,
Kostamuksessa
julisti
-
ystävyys on entislainen!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti