Töllöttäjän itkuvirsi!

Kuluessa eilisillan

Sauli Suuri kanssa Jennin

kätteli sataa, tuhatta,

miestä, naista, kansalaista,

kotimaista, ulkolaista.

Väki miljoonalukuinen

kättelyä katsasteli,

tuijotteli tuntikaudet,

töllön ääressä ärisi,

kiukustuneena kirosi:

Tuokin turja on taas tuolla,

ja minä makoilen täällä;

turhaan vaatteita varasin,

kenkiäni kiillottelin,

- kävin julkkiskampaajalla!

Ja kas, tuokin tantta tuolla,

mikä rätti hällä yllä,

- kurja kuin on karjakolla!

Entä sitten tuokin tuolla,

edustaja köyhän kansan,

jonka vaate varsinainen,

- kallis on kuin prinsessalla!

Katso vaatetta tuon tantan;

avonainen on sen aukko,

napaan asti näyttäväinen,

- näkyvillä myös on allit!

Entäs sitten tuo, tuo tuolla,

eikö hän edes häpeä,

äijähän on änkyrässä,

vaikka ilta on alussa,

- kättelykin vielä kesken!

Katso miestä kurjaa tuota,

joka tanssia ei taida,

vaan on varpailla parinsa,

- kiiltonahkakengillänsä!