Kahvinkeittäjädemari!

Kahvinkeittäjädemari,

- sihteeriksi myös sanottu,

kainalossa arvon Antin

- kovin on viel’ vaitonainen!

Mikä lienee syynä siihen;

pelkääkö mies julkisuutta,

häpeääkö menneisyyttä,

- omaa entistä eloa! 

Kesäleirimuistojani!

Viisikymmentäluvulla

oli onni ja ilo minulla,

- lyhytläntälapsosella,

usein päästä pois kotoa,

- kesäleirien iloihin!

Hausjärvi, kotipitäjä,

kantoi huolta lapsosista,

- etenkin kesäajalla;

rannalla isohkon järven

- oli oiva leiripaikka!

Partio, sen lippukunta,

Neljä-Hoo ja seurakunta

- ottivat tilat omaksi!

Neljä-Hoo ja seurakunta

hyväksyivät yhteisleirin;

- tytöt ja pojat samalla!

Toki eri teltoissa asunta!

Partio oli pojille!

Neljä-Hoo, sen yhteisleiri,

- todisti ihastumisen;

onnenpäivien perästä

- lähetin tytölle kortin!

Vastausta en mä saanut!

Seurakuntaseikkailusta

mieleen jäi minulle huuto,

- kalevaksi ei se käänny,

mutta tässä sen sanoja;

sini ja kivi, alusta,

- riku ja raku, lopusta!

Krooliuintikilpailuissa

oli aina palkintona

- katekismus, virsikirja!

Voitin silti mä kisoja!

Poikapartiomenossa

katajasta teimme kaikki,

- puukoilla ja linkkuveitsin,

kävelykepin käsiimme

- sormia satuttamatta!

Muille syntyi kunnon keppi,

- minulle vasenkätinen!

Leirin melkeinpä lopussa

johtaja hyvä, ovela,

- vapaaehtoista tivasi!

Ketään ei avuksi tullut,

minä ryhdistyin lopulta,

- kukaan muu ei hievahtanut!

Sama toistui kertaa kolme,

liikahti nyt jo jokainen;

- olin aina ensimmäinen!

Oli oiva palkkioni

- puolitäysi hillopurkki!

Telttakuntien kisailu

sisä- ulkosiisteydessä

toimi oppina hyvänä

- Intin, armeijan oloihin!

Kurjaa ei lie koskaan ollut

millään leireistä monista

- ei edes vesisateella!

Pyrin kerran vanhempana

- poikaleiriohjaajaksi,

mutta kun, se, huh, olikin

mittava, kesän pituinen,

- käymättä jäi se minulta!

Lomaa kaipasin minäkin,

mä uuras opiskelija,

- jälkeen pitkän talvikauden!

Mari ja Marin -kisailu!

Mari ja Marin -kisailu;

Toinen tästä kaksikosta

varjelee rajoja Suomen,

bikiniraja on murhe

nyt sen toisen, kuuluisamman!

Suomen raukoilla rajoilla!

Suomen raukoilla rajoilla

poliittiset päättäjämme,

vanhat veljet Medvedevin,

- Putinin kyläkaverit

ovat jostain kumman syystä

hiljaa kuin kolossa hiiri,

- hiljaa kuin salattu pieru;

ken ei hiisku kissoistansa,

eikä poskisuudelmista,

ei edes sulosanoista,

- ystäväin ylistelyistä!

Toisin taisi olla ennen;

mitään ei mies, nainen ollut

jos ei kaksikko Venäjän,

jompikumpi johtajista,

- toki mieluusti molemmat,

ollut kelle tunnetusti

ylin ystävä tai turva,

- toki mieluusti molemmat!

Koivisto sai muistomerkin!

Koivisto sai muistomerkin,

- ”upean, liki näköisen”,

tähän asti, toistaiseksi,

sarjassaan älyttömimmän,

- häkkyrän hävyttömimmän!

Jalat ja kädet täristen

odotella on nyt pakko,

mitä saakaan Ahtisaari,

- taikka Tarja Kaarina Halonen!

Talvitaiston toisintoko?

Aivan marraskuun lopussa

alkoi taasen talvitaisto,

- satapäiväinen kapina!

Rakas naapuri Venäjä,

ylin, oivin ystävämme,

- lähetti itärajalle

ulkomaalaisen agentin,

kera kymmenen soturin,

- tuhannella kerrottuna,

vakoojiksi, valtaajiksi,

- pääjoukon odottajiksi!

Kätketty sisäpihalle!

Voi sua Kerava, Kervo,

ponnistella on sun pakko

- vielä pitkään, toistaiseksi?

Toki tällä tietämällä

edistystä pienen pientä,

havaittu on paasistasi;

- aita poistettu edestä!

Enää on vain paikka väärä!

Mikä hirveä häpeä!

Mikä hirveä häpeä!

Mikä hirveä häpeä,

konsa veljemme Venäjä

äsken maahamme usutti

- ylitse itärajamme,

tuhatkunta ”siirtolaista”,

ja, huh, jatkaa toimintaansa,

- tippaakaan häpeämättä,

Suomi-neito surkumatta

velikullat aidot, oivat,

- ukrainalaiset, pakotti,

sijoiltansa kauas poies,

jotta sorjat ”siirtolaiset

- oitis saisivat sijansa!

Suomi-neito, hyi sinua!

Suomi aina ensin, paitsi!

Oli eilen Suomenmaassa

Eduskunta yhtä mieltä

siitä, että ”Suomi ensin”

- kyseessä kun Suomen turva!

Vainen kaksi poikkeusta,

- Eva Bi, Li A, mutisi,

vastavirtaista ärähti,

- yhtenäisyyden hajotti!

Toinen näistä sankareista

presidentiksi halusi

joku vuosi aikaisemmin,

- parhaillaan, nyt, huh, tuo toinen!

Suomi aina ensin, paitsi!

Oikeus on puolueeton!

Oikeus on puolueeton,

mutta pakko on kysyä,

lieneekö sama tilanne

- lakimies kun on kyseessä!

Vertaa Suomen kuulu Demla,

- Demokraattiset lakeijat!

Vallassa oleva sakki!

Rouva Maija Muumaalainen!

Rouva Maija Muumaalainen

estää Tanskan hallitusta

- puolustamasta omaansa;

tulkitsee, tahallisesti,

pilkuntarkasti pykälät

- metsänhoitohommeleissa!

Väliä ei maan edusta!

Näinkö muuttui maailmasi!

Presidenttiehdokkaana

viher-Pekka, ”puolueeton”,

moittii maamme hallitusta

kun se ei heti, äkisti

- sulkenut itärajaamme!

Mutta, kas, ministerinä,

rahtasi mies maahan taannoin

monta maasta lähtenyttä

terrorismiin taipuvaista

- isis-naista, -puolisoa! 

Kiitos sulle Jutta tästä!

Jutta iski tässä äsken

Pekan arkkuun viime naulan

- ryhtymällä ehdokkaaksi!

Siihen kaatui kierros kaksi

- viherkansan ehdokkaalta!

Kiitos sulle Jutta tästä

- tärkeästä tehtävästä!

Sillä on vähät väliä

- Mäntyniemeen ettet pääse!

Viimeinen juna rajalle!

Onko vielä lähtijöitä;

viimeinen juna rajalle

- horisonttiin häipyi juuri,

katosi kuin vanha pieru

- Saharan, Gobin sijoille!

Huuhkajat heräsi vasta!

Unestansa talvisesta

Huuhkajat heräsi vasta,

kun pääsy taistoihin ohitse,

- kisat toisille pedattu,

kun ei pelillä merkitystä,

kaatui pohjoinen porukka,

- Irlanti takanimeltä!

”Taiteilijat” tohkeissansa!

”Taiteilijat” tohkeissansa

vaativat väellä, voimin

Gaza-toiston taittamista,

mutta, mutta tuomiota

- vain osapuolelle ”pahalle”!

Venäjän etu edellä!

Karvoistaan ei koskaan pääse

svenski, demari, vihervasuri;

sakki sähläilee monesti

Venäjän etu edellä,

- Suomesta vähät väliä!

Kolme tuoretta runoa!

Satavuotias Kerava!

Satavuotias Kerava,

- Kervo, totta kai, på svenska,

on vasta elon alussa;

tavoite on taivonranta,

olla oivin kaupungeista,

- pitäjistä ja kylistä!

Kerava, kapalovauva,

aikoo näyttää maailmalle,

- koko telluksen väelle;

Minä, Kervo & Kerava,

kelvosti kehityn, kasvan,

ennallistan maat ja mannut,

- uudeksi kylän rakennan!

Tästä alkaa uusi aika,

vihreän rakentamisen

- tuhatvuotinen tarina!

E-kunnan kyselytunti!

Kun on käynnissä, menossa,

- E-kunnan kyselytunti,

torvi toisensa perästä

kyselee ministeriltä,

- edeltä jo päättämänsä,

laisin ei väliä sillä,

että tyhmää kaksi, kolme

- siihen sai jo vastauksen!

Tärkeintä on torveloille,

ei vastaus, vaan kysymys itse,

- ja olo luteena linssin!

Pekkaa ei hyväksi saada!

Pekkaa ei hyväksi saada,

- pyrkyreistä parhaimmaksi,

vaikka helkutin Hesari

laatii, piirtää käppyröitä

presidenttiehdokkaiden

arvokartoista, hyveistä,

- aatoksista ja teoista!

Sorry vaan, rakas Hesari!

Petteri, ja Riikka Purra!

Petteri, ja Riikka Purra,

- pää-, rahaministereinä,

tekivät lopulta, viimein,

- sen, mikä piti pakosta tehdä,

sen, mitä ei Sanna saanut

millään, koskaan aikaiseksi:

Raja kiinni käsketyiltä,

- turvapaikkahinkujilta!

PUUKOTI, paras asunto!

PUUKOTI, paras asunto,

PUUKOTIn älykön äsken,

PUUKOT Ihka ilmaiseksi!

PUU KOTIna on parahin,

PUUKO TIikerin pelastus?

Pekalla peli pelattu!

Pekalla peli pelattu,

Gallup, kaiken tietäväinen,

tänään vahvasti vakuutti:

ajeli Alex ohitse,

- selvästi, lopullisesti!

Toden kertoo kolmas kerta

ei tule miehestä, ikinä,,

- miehestä vihertävästä,

tasavallan keisaria,

maan isää, ei pehtoria!

Panssaridivisioona!

Ennen vanhaan näillä mailla

ei edes raskas, vahvistettu

- panssaridivisioona

Stadiin asti konsaan päässyt!

Tänään toisin on taas kaikki;

polkupyöräpartiolla

yhdellä salasanalla,

jokaisen jo tuntemalla

- auki on raja, jokainen uksi!

Tullos tänne meidän maalle,

kaiken saat sä ilmaiseksi,

- ruoan, juoman ja asunnon!

Ellei nyt Mari, äkisti,

(ei Marin, tuo ent. demari)

toimeen tartu ja lukitse

- kokonaan rajaa itäistä!!

Kävi käsky Hölmölässä!

Tuli ylhäältä ukaasi,

kävi käsky Hölmölässä,

- suomeksi demarilassa:

Seinätön talo rakenna,

säästät suuresti kuluissa,

- kalliissa materiassa!

Väki tuo vähä-älyinen

- teki työtä käskettyä,

puursi, ahkeroi, rakensi

- talon oudon, kummallisen!

Hidasta kun järjenjuoksu

- kylässä koko sakilla,

tajusi porukan viisain

- vasta viikkojen perästä

alla kurjan kurkihirren,

- matalan kuin maan matosen:

Aika ahdasta asunta,

- on nyt, ainakin minusta,

kovin on pimeä pirtti,

- meillä, ainakin minusta!

Entä teistä, te toverit!

Voi teitä pirullisia!

Voi teitä pirullisia,

- influenssa ja korona,

tänne teidän turha tulla,

täällä teitä vastustavat

pitkät pistimet ojossa

- siskot valkeat ja hennot!

Oli puolustus pätevä,

- luja kuin Jerikon muuri,

paitsi että jostain syystä

- paraatiovi jäi kiinni!

Kansa kärsi ulkosalla

tuulta, viimaa ja sadetta

- varttitunnin, puolitoista!

Tuuli, puhkui, myrsky mylvi,

vain katos suojasi sateelta,

moni taatusti vilustui

- piikkiä odottaessa!

Ja katalat, siskot, veljet,

influenssa ja korona

- nauroivat pirullisesti:

Ähäkutti, veimme voiton

heikoimmista vanhuksista,

ulkona palelijoista

- raukoista jonottajista!

Turhaan tungette sisälle,

- kun tarttunut on jo tauti!

Voi, mitä hirveitä nimiä!

Pakko tyhmän on kysyä,

mitä hirveitä nimiä,

armon vuonna kaksikolme,

valittu nimistöraati

valitsi nimiksi vuoden:

- Käärijä, &, Ransunraitti!

Nysväri, hyi, hyi, häpeä!

Rahvas ja sivistyneistö,

mitä te sanotte näistä,

- näistä parhaista nimistä!

Nysväri lie tiskirätti,

Käärijä joku nimetön,

- taiteilija tellukselta,

Ransunraitti tampereinen

Pikkukakkosen kylätie,

ja & Espoon emämunaus!