Kalevi Koskela, Kerava 100 lähettiläs
Yhden tähden taktiikalla,
- sekin silkkoa sisältä,
ponteva demarisakki
aikoi jatkaa johtamista,
Suomen kansan kiusaamista,
- velkaeuroilla eloa!
Mutta kansa päätti toisin;
tuli takkiin, ei isosti,
mutta kyllin riittävästi,
- jotta suuttui tähti itse!
Kun en kurja kolmosena
pääse pääministeriksi,
olkoon, kiitos Suomen kansan,
- oppositio osamme!
Mua, maailman parasta,
- kiinnosta ei kakkosketju,
Petteri ja Riikka Purra,
leikkikää te keskenänne;
- minä en tule torille!
Pyssyllä ei (lain) saa miestä,
lauloi nainen harmissansa,
- ennen, mailla villin lännen!
Tänään villissä idässä
ryöstää Vladimir aseilla,
- musta maski kasvoillansa,
vieraan firman poikinensa,
- ottaa sen ikiomiksi,
hymyilee pirullisesti;
- mitäs läksitte, tulitte!
Arvon työläiset, toverit,
- Sanna, Annika, Li, Maria,
ja muu vanha vappujengi,
minä kiitän kunniasta
kun saan pitkästi puhua
- suurimmassa juhlassanne!
Surulla sekä kiroten
totean ihan aluksi,
että teidän joukostanne
yksi on näköjään poissa,
- nimi jääköön maininnatta!
Te muut, sorjat siskot, (veljet),
- siis te neljä kaunokaista,
te toverit, aidot, oivat,
tiivistäkää rintamaanne,
että ei tätä nykyä,
- konsaan, milloinkaan, ikinä,
paha oikeistotsunami;
- Petteri, Sari ja Riikka,
(neljäs jääköön maininnatta),
koko maatamme tuhoa,
pilalle saa pirttejämme,
- puhumatta Telluksesta!
Olkaa kengissä kivinä
sekä rattaissa sorana,
puhdistakaa banderollit,
- pystyttäkää barrikadit,
kukkahattu korvatkaatte
- telaketjupanssarilla,
ajakaa se ärhäkkäästi
- pitkin tietä Mannerheimin
kunnes siintävät edessä
- numeroista kolmonen ja nolla!
Vaalitappion valossa,
- mielessä punakapina
Paavo Arhi ärhenteli,
kutsui joukkoja kadulle,
- taakse vanhan banderollin!
Tätäkö demokratia,
saattaisi joku kysyä;
Leniniltä onko oppi,
Stalinilta keinot, konstit
- sovitus Sinisalolta!
Kohta kelpo laulukuoro,
punavihreä porukka,
- Sanna, Annika, Li, Maria,
joista kaksi korvattuna
äkin ehkä miesväellä,
haukkuu vallan hirmuisesti,
ivailee pirullisesti,
- yhdessä ja yksinänsä
Suomen uutta hallitusta,
jossa istuvat ihanat
- Petteri, Sari ja Riikka,
eli muskettisoturit
- Athos, Porthos ja Aramis
keralla kuningattaren,
- Itävallan Annen, Annan!
Veteraanipuistomuisto;
Kervo, kylttyyrikylänen,
tuhosi lopullisesti
veteraaneille nimetyn
- puistonsa tosi upean,
tilalle teki kolossin,
- karmean kuni Kakola!
Veteraanimuistopuisto;
Tusby, kulttuuripitäjä,
veteraaneille nimesi
alueen tosi upean,
teki siitä muistopuiston,
- puiston päästä parhaimmasta!
Käynnissä on Suomenmaassa
- kunnon kalsarikäräjät;
Miljoona heti minulle,
konsa kuuluisa yritys,
- jota pikkuisen omistan,
julkaisi kuvan minusta
- kauniit kalsarit jalassa!
Pakko tyhmän on kysyä,
mikä vaatimus olisi,
josko kuulu filmitähti
oisi siinä kekkaloinut
- ilman noita kalsareita!
Vastaus on varma, taattu;
nolla euroa, ei muuta,
- kyseessä kun vaatemainos!
Suurimmat pitäjät, kunnat,
jotka jäivät äsken ilman
omaa miestä, taikka naista,
”taikka en sano sinulle”,
ovat Uudenmaan kolossit
- Porvoo, Kervoo, Nurmijärvi!
Sieltä päästä suuremmasta
iso itku on lisäksi
Kajaanissa, Kangasalla,
- Liedossa ja Raisiossa!
Miksi ilman jäi Kerava,
- vaille valtaa päämajassa?
Kolossi Kerava, Kervo
- veikkasi punakonia!
Päiväkerhoissa, -kodeissa
ne on maistereita, tohtoreita
pian melkeinpä jokainen,
- lakeja jos uskominen!
Josko jatkuu hulluus moinen,
varhaiskasvatuspykälä
vaatii varmaan aivan kohta,
että äidiksi ei pääse,
- isänä ei lain saa olla,
ellei henkilö omista
titteliä, koulutusta
- professori tai dosentti!
vaikka niin joku jo ”luuli”;
- toinen, onneksi, lopulta!
Ihme on tapahtumassa,
purku, onneksi, lopulta;
- Kerava, ota opiksi!
Lauri Markkanen hävisi
minulle mitättömälle,
- Cooper kun oli lajina!
Alokkaana arvon Lauri,
- miljonääri miehiänsä,
Cooperissa juoksi äsken
- kunnon, kelpo metrimäärän!
Kuusikymmentäluvulla
minä Keppi Kerjäläinen,
(miljonääriin verrattuna),
tempaisin kovan tuloksen
- kolme kolme neljä nolla!
Lauri Laiha Lappalainen,
- Pirun Pitkä Poikarukka,
aikanani oisi ollut
- puoli kierrosta perässä!
Tänään, tässä maailmassa,
lehdykkä liki jokainen
kehuu Lauria isosti,
ylistelee yltä päältä
- tulosta tarunomaista!
Minusta ei aikoinani
ollut yhtään otsikkoa,
- riviä, sanaa, tavua!
Vaalitappion ”lumossa”,
- uuteen aikaan astuessa,
arvon Annika uhosi:
Minä ja mun puolueeni,
- (Suomen) keskusta ent. maalaisliitto,
ei ole sosialisti,
- vihervassaridemari!
Vaikkei oisi Albert Einstein,
päätellä voi, ken tahansa,
että kiertää tuo totuuden
- kuni katti kuuman puuron!
Kerro missä liikut, pyörit,
niin kerron minä sinulle,
- mi’ olet sä miehiäsi!
Arvon Annika, ihana,
enää etkä lainkaan muista
kavereitasi omia;
- Li, Maria ynnä Sanna,
onhan tuo trio nimeltä
- vihervassaridemari!
Arvon Annika, ihana,
etkö laisinkaan tajua,
- että oppositiossa
haukut Suomen hallitusta
yhteen ääneen kirkumalla
kera entisen porukan,
- vihervassaridemarin!
Kerro missä liikut, pyörit...
Äsken Saarikko sanaili,
puhui pöntöstä, pulisi,
- kepu kestää, ei häviä,
vaikka ei suo, jää sulaisi,
- kurkia kun emme liene!
Joku viisaampi takaisi,
- toimi torvena totuuden,
uusiudu jos ei turve
- kuluessa vaalikauden,
olette te se kurja kurki,
- joka nälkään kuolee suolla!
Jan sai taulun, arvoisensa,
- arvokkaan, rahallisesti!
Sen teki Egs, ei Edelfelt!
Taannoin alla valtavaalin
lehdistä liki jokainen
oli Lintilän iholla,
iholla ison isännän,
kimpussa ministeriön,
- syynä suuret viinalaskut!
Vaali kun nyt on ohitse,
tuli tieto, ”yllättäen”,
että kaksi kaksikkoa,
- vasemmisto- ja demari-
Hanna ynnä Aino-Kaisa,
Aki-Linden, Krista Kiuru
olivat ministereinä
paremmaksi panneet paljon;
toinen kolminkertaisesti,
- toinen sentään ”vainen” kaksin-!
Miksi tässä Suomenmaassa,
tätä nykyä, syytökset saa toinen,
toista moitita ei laisin,
- onko syynä, sylttytehdas!
Sitä mieti mielessäsi,
- jos uskallat, julkisesti!
Kolme kelpo kansalaista,
johtajaa, hyväosaista,
- Li, Annika ja Maria,
kerjuulle on joutumassa,
vaikka muun viisikon keralla
kolmikko rakensi maata,
hyvinvointia edisti,
- suuren suurella rahalla!
Kansa ymmärsi, lopulta,
ettei velkaa ottamalla
- elää voi loputtomasti,
hyvinvointi ei pelastu
- jatkuvasti lainaamalla!
Kansa ymmärsi, älysi;
Älykkäille antoi äänet!
Nyt on kolme puoluetta,
- Liin, Annikan ja Marian,
pulassa tosi pahassa;
Pakko on pihalle panna
- oman konttorin väkeä,
konsa syystä sattuneesta,
kurjan kolmikon osalta
- puoluetuki aleni!
Apu ainut saattaa olla
- kansan karttuisa kätönen!
Älykäs sanoisi, taattu,
- että ei sekään pelasta!
Kiusanhenki taas sanoisi;
Nyt te itse lankeatte,
mitä muilta vastustatte,
- jaatte potkuja pirusti!
