Tämä on ”tositarina”
Anna (Liisa) Kontulasta!
Lähteet: Helsingin Sanomat,
Väinämöisen fantasiat,
- mieli(puolinen) kuvitus!
Kansakuntamme valio,
Eduskuntamme asukki,
- sen ainoa kommunisti,
Anna Liisa, aikapoika,
- rupesi yrittäjäksi,
riisti, ryösti työväkeä,
- väkeä vähäosaista!
Kuluessa vuoden, kahden,
Anna Liisa, aikapoika,
menestyi, jopa rikastui,
- raadannalla ”orjiensa”!
Äkin, päivänä eräänä,
- vanha aate mielessänsä,
Anna Liisalla välähti;
Eksynyt olen pahasti,
olen nyt kapitalisti,
- riistäjä iänikuinen!
Anna Liisa, aikapoika,
kansallisti ja sosialisoi,
yrityksen, kelpo firman,
- sen firman ikiomansa,
- lama-aikojen iloksi!
Mutta, kas, samalla siinä
Anna Liisa, aikapoika,
- puille paljaille putosi,
kaatuneena, katkerana
- oman aatteensa kirosi!
Haki työtä hohdokasta,
- julkista ja yksityistä!
Huolimatta veljistänsä,
- veljistä tosi hyvistä,
nimestä ja ansioista,
kommunisti Anna Liisa
- päässyt ei ees valtiolle
- siivoojaksi, pääpomoksi!
Lopun, antoisan elämän,
aatteen kantava kaveri
- Kela-tuilla kitkutteli!