Kalevi Koskela, Kerava 100 lähettiläs
Vuotta kymmenen hurahti
- alle aikayksikössä,
”pienestä” tapahtumasta,
kun mä, kolmen muun keralla,
jalan astelin vakaasti
- Sammatista Uhtualle!
Edelleen on askeleeni
- vakaa, mutta nyt, todella,
vaikea on mun kehua
sen pituutta, korkeutta,
- poskien punastumatta!
Mutta, mutta onnekseni,
tehtyä tuli kurimus,
- hirveä hikiurakka,
sulo kulttuurikokemus,
- silloin kun mä vielä jaksoin!
Kalevi Kalemaa kelpo
- tietomies ja toimittaja,
tuskin on sukua mulle,
vaikka luulisi nimestä,
- Kalesta jopa parista!
Kalevi poeg on eepos,
viritelmä Eestinmaasta,
- siinäkään en mä esiinny!
Eepos on Kalevalakin!
Kalevi Kivistö kurja
- ”kivitti” Kalevi Sorsan!
Kalevit Mononen, Kotkas
- urheilivat innokkaasti
tavalla tomeran Urhon,
- Kaleva-nimisen urhon!
Laurilan Kalevi hiihti
- ja luki professoriksi!
Kyse herrasta parista!
Kale(vi) Vala, ei Katri,
- nimen sai Kalevalasta!
Ikinä en mä Kalevi
- minä Koskelan Kalevi,
Kale Koskelaa unohda,
Kale-pappuraa pahaista,
- kyllin kiittele, ylistä!
Vaikka itse se olenkin!
Toimittaja Torvelainen,
- kaiken taitava toveri.
etsi, etsi, toivoi löytävänsä
Suviseurojen sijoilta
- suuren, pitkän syntilistan!
Apuna oli paralla
arkki, atrain ja katiska,
- valtava kalastusverkko!
Oli saalis suurenmoinen;
törkytarratoimikunta,
- pärinäpojat pahaiset!
Vastapuolen vaikuttajat!
Kelpo keisarin nimenä
”Alexander toinen suuri”
- milloinkaan ei totta liene,
kuuden vuoden toinen kausi
- kuulostaa liki sadulta,
konsa suuriruhtinaamme,
miesi mittava ja pitkä
pilasi sen aivan itse
- parilla miniteolla:
luopui kilpailuedusta,
vaalivaltista omasta,
liputteli linnoissansa,
kartanossansa parissa
- peräti Pride-lipulla!
Pekka kiitti ja kumarsi.
Neljäs kerta kertoo kaiken,
- toimii torvena totuuden!
Stadilainen Iltalehti
- ilakoi, kirosi, kirkui,
konsa kelpo ”karnevaali”,
savotta sadantuhannen,
- Suviseurat, siivoutti
juhlapaikan puhtoiseksi,
- voimalla tuhannen lapsen,
ja mikä pahinta vielä,
oli palkka ”orjalauman”
- jäätelöä hieman, hiukan!
Kauhava iloitsi, nautti
- paikan puhtaanapidosta,
Suviseurojen soturit,
vapaaehtoiset ”ipanat”,
- lapset, auttamishalusta!
Stadilainen Iltalehti
tarkoituksella” unohti,
mitä äskettäin tapahtui
- aviisin kotipesässä,
Kaivopuiston kinkamilla,
vappuna, ja sen perästä,
- Pride-marssin päättyessä!
Jotain jäikö siistimättä,
kumpi kahdesta ”pahasta”
olikaan klapi, ken halko,
- ruokottomampi tapaus!
Tässä päivänä ”eräänä”
Aleksanteri Isohko,
- keisari, kuningas, tsaari,
liputti, Pride-lipulla,
- linnassa, pinusmökissä!
Muistanut ei urho suuri,
että kansa, suomalainen,
hänet valtaan päästi, nosti,
ettei muuan Pekka Pieni
- livennyt liputtajaksi!
Taasen, alla valtavaalin,
poliitikko, liki jokainen,
- kirjoittelee niitä, näitä,
syöttää meille heinää, puuta,
- jotta hän esillä oisi!
Lista turjan titteleistä,
alla pannuista pyhistä,
- pitkä on kuin nälkävuosi!
Vara- on usein esillä,
(vara- siellä, täällä, jossain, joskus)
vaikka tärkeä on se vainen
perässä jos on ”paralla”
- amiraalin arvo suuri!
