Voi sua, viranomainen!

Voi sua, viranomainen,

- ikiaikain ystäväni,

luottamukseni menetit,

- peräti lopullisesti,

kun sä, virkainnossasi,

tuomitset jo ennakolta,

rankaiset viattomia

- vainen varmuuden varalta!

Voi sua, viranomainen,

- sinun syystäsi, takia,

puolukka jää poimimatta,

keräämättä lakka, hilla,

- mustikka manan majoille!

Voi sua, viranomainen,

- sinun syystäsi, takia,

moni marjatyöläisistä

alan arjen toimijoista

laskee, syyttäen sinua,

- kilometripylväitänsä!

Voi sua, viranomainen,

rangaistus raju, ikävä,

- kollektiivinen kirous,

kohdistuu nyt kansaan Suomen,

ei vain marjahuijareihin,

- joita lienee viisi, kuusi!

Voi sua, viranomainen,

pidä miesi mielessäsi,

- akka alla hiuksiesi

sääntö voimassa oleva;

- syyllinen on mies tai nainen,

kotimainen, thaimaalainen,

- vasta tuiki tuomittuna!

Viiva vaaleanpunainen!

Minä neito näyttäväinen,

- vaimo vaaleanpunainen,

vanhus, vielä viittä vaille,

- nuoruus-, vanhuusvaltuutettu

kaupungille ”lahjoittelin”,

- vesiliukulaskuvuoren

ansioillani omilla,

- muita turhaan vaivaamatta,

kehumatta itseäni,

- vaivoja valittamatta!

Jotta liuku kiinnostaisi

- muitakin kuin lapsosia,

veden vaihdan vuoroviikoin

- oluiksi ja viinaksiksi!

Jotta uurnille tulisit,

- liki täysin järjissäsi,

jotta viivasi vetäisit,

- viivan vaaleanpunaisen,

minulle ”mitättömälle”,

- liukuvuoren järkkääjälle,

vesi on mäessä voide,

päivän, kaksi, ehkä kolme,

- ennen vaalitoimitusta!

Matemaattiset älyköt!

Stalin, pappa aurinkoinen

- arvuutteli aikoinansa;

Viikossa tahi parissa

- pienen Suomen valloitamme!

Vladimir Putin taas taannoin

- pohdiskeli pääkopalla;

kuluessa kolmen päivän

- kuuluu Ukraina minulle!

Pakko tyhmän on todeta;

olisipa kaksikolla

- ollut käytössä, apuna,

matemaatikot, älyköt,

Kovalevskaja, Tsebysov,

- Lobatsevski ja Perelman,

niin toisin maa nyt makaisi,

- Tellus oisi turvatumpi!

Tasan ei käy onnenlahjat!

Keskellä kesälomien

vitivihreä vasuri,

- sinnikäs Sofia Virta,

keralla parin toverin,

- Kaikkosen ja kumppaneiden,

vaati vallan vimmatusti:

Eduskunta joutuin koolle

roviolle oitis Orpo,

- kumoon kurja konkkaronkka!

Syynä kaikkein synkimpänä

on nyt arvon akkasilla

Garden Helsinki -kysymys,

- miljoonamenoeränen,

(joka, tällä tietämällä,

- toteutua lain ei taida)

Muuan äijä änkyräinen

muisteli ”sika hyvällä”

- tapaus T Tuppuraista,

jossa hetkessä tapahtui

(eikä vain lähellä ollut)

satakertainen menetys,

- kerrottuna kakkosella!

Silloin, hurjin huutamatta,

- Eduskunnan kuppilassa

kumottiin, ei hallitusta,

- vaan vainen olutlaseja!

Putte ei totuutta kestä!

Putte ei totuutta kestä:

Kirja toisensa perästä

- roviolle päätyy maassa!

Äsken vuorossa olivat

Mannerheim, Ryti ja Intti,

Isänmaan isot soturit!

Greta, ilmastoinehmo!

Greta, ilmastoinehmo,

- itkemällä, iskemällä,

pelasti tahi tuhosi

- koko kurjan Telluksemme!

Nyt on vuorossa tytöllä,

- tuho, surma juutalaisten,

jos on yhtään uskominen

- Gretan paidan rintamusta!

Saapa nähdä, saako syystä,

- Greta, täällä Suomenmaassa,

vanhan virttyneen lisäksi

- tohtoripipon, siis toisen,

tiedekuntatoimijoilta,

- imaameilta ja papeilta!

Parahin pakanapappi!

Ihalaisen ihme-Sanna

- Hesarissa äsken äityi

toitottajaksi totuuden,

- peräti papilliseksi!

Kun moni, väen väkisin,

- veisi virret vetten alle,

jyräisi, jopa pyhimmät,

- täytemaaksi maanrakoihin,

sekä tyrmään tuomitsisi

- veisaajat vähä-älyiset,

niin nyt tuo pakanapappi

kertasi oman elonsa,

luetteli vanhat veisut,

- hyvät puolet harrasteesta!

Koulun penkillä opimme,

- seuraten sanoja virren,

tavaajiksi taitaviksi,

- lukijoiksi vikkeliksi!

Virsimerkkikamppailussa,

- kilpakentillä isoilla,

rimakauhut jäivät taakse,

- ylitse riman hypimme

me myös myöhemmin elossa,

- kirjoituksissa ja töissä!

Virrenveisuurintamalla

ainut, kurja, heikko puoli,

- muita en minä nyt muista,

syntiselle taisi olla,

- journalistiksi mä jouduin!