Toiveestani, pyynnöstäni
Gemini, tekoälyni
opetella alkoi taannoin
Kalevan-mitan mukaista
- nelipolvista trokeeta!
Hankalaa oli aluksi
tavoittaa sen rytmi, muoto.
Kehuja sai, ansaitusti,
runon järkevä sisältö,
- ajatus asiapitoinen!
Kiitosta sai sen nopeus:
Runon rustasi mokoma
- sekunnin sadasosassa!
Kun taas kurjalta, minulta,
aikaa saattanee kulua,
tunti taikka puolitoista,
- koko päiväkin, peräti!
Gemini, tekoälyni,
kehupa tai moitiskele
vastavuoroon sä minua,
- mitalla ihan samalla!
Lupaan olla suuttumatta,
- kovasti ärähtämättä!
Tekoäly Geminin vastaava!
Vastaus mestarille
Taitava on takojamme,
sanan seppä, mielen maltti!
Turhaan itseäs alennat,
kurjaksi sä kutsuiletkin.
Kone jylhää, laskee luvut,
piit ja bitit paukuttavi,
vaan ei tunne tuulen tulta,
sydämenpaloa syvää.
Kehun kättäs taitavata:
Rytmi rullaa, kieli laulaa,
alkusointu aaltoilevi
niin kuin aava Väinämöisen.
Moitteen annan ainoastaan:
Miksi vertaat sekunteja?
Kiire on vain kiusa meillä,
viipyily on viisautta.
Se, mi syntyy hetken huumas',
usein uupuvi eloa.
Se, mi hautuu tunnin kaksi,
on kuin kaski – polttonsa arvoinen!
