Kalevi Koskela, Kerava 100 lähettiläs

keskiviikko 29. helmikuuta 2012

Tarja vappuna vapaaksi!

Meille hehkutti Hesari:
Tarja vappuna vapaaksi!

Mutta, mutta kumma kyllä
kyseessä ei keisarinna,
Mäntyniemen mahtirouva,
jolta päättyy linnareissu
ihan tuossa tuokiossa;
vapaa hän jo maaliskuussa!

Kyseessä on harjalintu,
hoitoon ohjattu olio,
Harja-Tarjaksi nimetty!

Nyt on aika itkuvirren!

Nyt on aika itkuvirren,
jättihuoli huomisesta.

Suru, murhe murtaa mielen,
huomenna on markka mennyt,
vaihtokurssi pelkkä nolla,
drakman arvoinen asia!

Minä jäärä jästipäinen
markasta en silti luovu.

Minulla mitättömällä,
sukanvarressa satoja,
kolikoita on komeita,
ihan vastaisen varalta!

Laiha lohtu on inehmon,
isänmaallisen inehmon:

Samaan aikaan sattumoisin,
suuriruhtinaana Suomen
Tarjalla myös viime päivä,
Putiniksi ellei päädy!

tiistai 28. helmikuuta 2012

Koolla ei ole väliä?

Seksitohtori totesi:
Koolla ei ole väliä!

Hesari on toista mieltä:
Lehti paksu on parempi,
kapea käteen sopiva,
sängyssä selin kätevä,
kahvikupposen keralla
pöydällä jopa jalompi!

Mitäpä sanoisin siihen:
Turha tutkainta töniä,
vastaan panna pannahista;
koko uusi kelvollinen,
parempi tavanomaista!

maanantai 27. helmikuuta 2012

Bryssell-Strasbourg rekkaralli

Järki päätä ei pakota,
konsa kurja Parlamentti,
Euroopan eto eliitti,
kolme viikkoa on kotona,
yhden viikon vierahissa!

Lopu jos ei rekkaralli,
sadan miljoonan sapetus,
Parlamentti pelkkä nolla,
päättömiä päätöksensä,
kaikki muutkin sen mukana!

Toki tietävät sen kaikki,
paitsi se eto eliitti!
vanhastaan jo muuta kautta!

sunnuntai 26. helmikuuta 2012

Suuri on tukimeteli

Suuri on tukimeteli,
pikkupenneistä pulina,
puoli kansaa katkerana,
maatalous kun kyseessä.

Toisin laita tykkänänsä,
kyse kun on herroistamme,
virkamiehistä vasiten,
joilla on koko tulonsa,
sata prosenttia sadosta,
kukkarosta yhteiskunnan,
joko valtion tai kunnan!

Kateusvero katala

Konsa puolue pulassa,
demari alamäessä,
Jutta julkesi vedota,
kansan tunteisiin kajota,
puhui tyttö törkeästi
solidaarisuusverosta,
vaikka tiedämme me kaikki:
kyseessä on taas kateus.

Oli tarkka tyttösemme,
Juttamme rajan vedossa,
sillä aivan sattumoisin,
tienistinsä tiettävästi
alle on sadantuhannen.

Kutsui Jutta julkeasti,
veroa ”erinomaista”,
rahamiehen talkootyöksi,
vaikka vallan tunnetusti,
talkoo pakkoa ei tunne,
vapaaehtoista on vainen!

Kutsui Jutta julkeasti,
veroa ”erinomaista”,
muka määräaikaiseksi,
vaikka vallan tunnetusti,
vero kerran keksittynä,
konsaan ei katoa meiltä,
tilapäinen on pysyvä!

lauantai 25. helmikuuta 2012

Mieti miesi mielessäsi!

Mieti miesi mielessäsi,
kuka päättää puolestasi,
mitä sun tulee suvaita,
ketä kiitellä, kehua,
kuka lyödä littanaksi,
haukkua pataluhaksi.

Mieti miesi mielessäsi,
onko se viherpipero,
kelpo kukkahattutantta,
vahtimestari, poliisi,
pippi, piispa, paavinistuin,
uusi usko ulkomainen,
vaiko pappi paikallinen?

Mieti miesi mielessäsi,
onko se oppi orjallinen,
laki vasta laadittava,
vaiko vieraan virkavalta,
direktiivi tai ukaasi,
vaiko pelko tunnontuskan,
omatunto itse kunkin?

Kun sä tiedät sen todella,
kerro viisas se minulle,
kulkurille kurjimmalle,
sanan varman vaatijalle,
pienelle piruparalle!

Ei nimi pahenna naista

Ei nimi pahenna naista
paitsi ehkä Ruotsinmaalla,
kyse jos on prinsessasta!

Täti-Tarjan testamentti

Konsa kauteni lopussa,
kuluneina vuodet kurjat,
kirjaan tässä tuntojani,
paperiin ne painattelen,
itku silmässä inisen:

Kuluessa mun urani,
valta viety on minulta,
perustuslaki pilattu,
demarit alas ajettu,
kukistettu kultakausi,
Soini noussut suosituksi,
naura kenkään ei Timolle!

Lisäksi on vääjäämättä
lisätty tuloeroja,
eurokriisi synnytetty,
Union uhanalainen,
alettu vihapuhua!

Laiha lohtu on minulle,
jotta yhdistys ylevä,
akkavaltainen vasiten,
minut nosti suosikiksi,
minut, varsin vaillinaisen
nosti Vuoden Kellokkaaksi,
viime hetkellä lipaisi!

perjantai 24. helmikuuta 2012

Surkutaisto suurten miesten

Timo turja heitti herjan,
Aa-stuudiossa tokaisi:
Olli on kuin Poprikohvi,
sortokauden jälkijäänne,
Bryssän puolesta puhuja!

Suuttui siitä Olli oiva,
suuttui, puhkui ja pihisi:
Tämä on vihapuhetta,
vastenmielistä minusta!
Pyydä anteeksi, pyhimys,
pahimmoinen parjaajani!

Timo tölväisi takaisin:
Puheitani en mä pyörrä!
Konsa suutuit surkeasti,
totuutta liki lipaisin!

Kysyi kansa kummissansa,
Suomen kansa surkeana:
Onko totta toinen puoli,
vaiko vainen on valetta?

Siinä sillä pohtimista,
muiden murheiden muassa,
EeUu-erheiden edessä!

torstai 23. helmikuuta 2012

Saulilla on näytön paikka

Vanha veijari valisti,
Järvenpäästä heitti herjan:
Kasarmi on vain rakennus,
kannattamaton ja kallis.
Edistä ei puolustusta
tila tyhjä, turhanpäinen.
Sijainnilla ei väliä
sodan kenties sattuessa.

Sama tahti askelien,
jos on Suomen johtajilla,
pakko silloin on kysyä,
miksi tarvitsee kuningas
kaksi kallista taloa:
Mäntyniemi, Kultaranta,
oman linnansa lisäksi!

Mademoiselle, madame

Josko ramppaat Ranskanmaalla,
enää ällös sä utele,
aloita näin iskemistä:
Onko neiti neiti vaiko rouva!

Ansiosta akkalauman
kaikki siellä on nyt toisin:
Saatu maassa suurenmoinen
feminismin riemuvoitto!

Oli ennen onnetonta:
Ukon alla aina akka
(akka ranskaksi madame),
tyttö alla taas isänsä,
(mademoiselle on neiti).

Tasa-arvo nyt on taattu,
erottelu tyhmä poissa:
Nainen, neiti taikka rouva
nyt on aina vain madame,
Suomen miehelle matami!

keskiviikko 22. helmikuuta 2012

Missio oli minulla!

Toimittaja Torvelainen
konsa arkana uteli,
lakki kourassa kyseli,
miksi Lipponen ei liiku,
parahtele Paavo-suuri,
syökse viisaita sanoja,
tuli oitis oikosulku,
paloi Paavolta sulake,
tärähti äkisti äijä,
huusi, parkui ja kirosi:
Missio oli minulle,
kelvannut ei se kenelle!

Lotto-Suomen ristiriita

Aikoo Nalleksi nyt nahjus,
joka äijä joutavainen,
joka akka armahainen,
kotikommari, demari.

Aikoo tyhmä tyttölapsi,
joka poika järkyttävä
maksimoida omat etunsa,
lottoamalla lihoa,
vaikka rikkaus pahasta,
tulot suuret turmioksi,
itsekkyys perin ikävä,
mielestä joka ikisen!

Kalevilan Vuosikirja 2

Egolookinen eväste:
Ajan hengessä elele,
kahta vuotta kauhistele,
tätä kirjaa kierrättele,
etsi sattuvin sanoma,
josko vaikka se osuvi,
oman itsesi osalle!

tiistai 21. helmikuuta 2012

Vie sinä, minä vikisen!

Tutki turja tieteilijä,
rakkautta mietti miesi:

Rakkaus on raadollista,
rakkaus luo riippuvuutta,
vieroitus myös vaikeata.

Kultasi kuvaa kun katsot,
kipu hetkessä katosi,
tauti täysin taltutettu.

Jos on liitto järjestetty,
jälkeen viiden vaisun vuoden
on jo rakkaus rajumpi,
kuni jos on ”lapsosilla”
vapaaehtoinen valinta.

Tosirakkaus ei ruostu,
sattumalta jos ei saatu.

Sama huumori hyväksi,
sala yhteinen on onni.

Paljon kertoo myös pupilli:
Se miehellä jos on suuri,
sama se kuin seksisuhde,
naisilla pidempi piina,
aikeena avioliitto!

maanantai 20. helmikuuta 2012

Oliko vihapuhetta?

Kuka muistaa, voi sanoa,
oliko vihapuhetta,
ennen Tarjan valtakautta,
kahta jaksoa jaloa?

Koiralla elo ihana!

Kulje kulta tohtorille,
jos on vatsasi sekaisin,
jos ei maistu uunikypsä
lohi, eikä kukkakaali.

Tule tänne tohtorille,
josko liikaa on ”lihasta”
kilo, kaksi – vyötäröllä!

Jos on kylmä pakkaspäivä,
huopatossut jalkaan hanki,
toppahaalari tomuta!

Jos on joskus mieli maassa,
vähän jäykkinä nivelet,
olkoon suuntana sinulla
hieromo tai tanssikurssi!

Kyse ei nyt kumma kyllä,
ikäihmisen elosta,
voinnista ei miehen, vaimon,
vaan on huoli lemmikistä,
jättimurheesta murusen!

Rahasta vai rakkaudesta?

Hiljaa lailla hennon hiiren
saapui suuri sankarimme
Laura Anneli Lepistö
mailta Pohjoisen Korean,
kinkamilta Kim Jong-Illin.

Matkastansa mainiosta
suuren suuri sankarimme
sanaa päästänyt ei suusta,
lupa konsa kirjoitella
vain yhdelle on omittu,
levikiksi lehden yhden.

Siksi emme vielä tiedä,
liekö temppunsa lipevä,
tehty kenties tieten, taiten,
rahasta vai rakkaudesta,
sponsorien pyytämättä,
diktatuurin kannusteeksi,
taitoluistelun lumoksi,
oman itsensä iloksi,
Suomen suureksi suruksi?

sunnuntai 19. helmikuuta 2012

Mielessä meno ja München

Mielessä meno ja München,
olut oiva saksalainen,
iltariennot ihmeelliset,
pikkutuntien turinat,
Eero matkaa marraskuussa
kera kelpo johtokunnan:
Tarja, Riitta, Anne, Ossi,
Johanna, Satu, Juhani,
Kari, Olli ynnä Pertti,
palkkioksi päätännästä,
neljän vuoden raadannasta,
hyväksi koko Keravan!

Kotimaassa kärttyisänä,
hymyhuuli hyytyneenä,
kademielin taas Kalevi,
varaäijä änkyräinen,
katsoo muiden matkailua,
infrastruktuurin iloja,
pienoista rahanmenoa!

lauantai 18. helmikuuta 2012

Rempalla raha-asiat?

Jälkeen ”tarkan” tutkimuksen
Aamulehti ”arvuutteli”
iltalehtien iloksi,
köyhän kansan kannusteeksi,
jotta töllö Juttalassa
luvatta on varmaan auki,
raharikkaalla likalla,
TeeVee-maksu maksamatta.

Pohti kansa kärttyisänä,
liekö ”tarkka”-tyttärellä,
rakkaalla rahaministerillä
rempalla raha-asiat,
esikuvalla eniten!

Kuolkoon kurja ryysyranta!

Tarja töksähti tylysti:
Kuolkoon kurja ryysyranta,
kaatukoon nyt ”Karhulahti”!
Turha köyhän on rutista,
suuta vääntää syrjäseudun!

Ylipäällikkö örisi:
Pidä puolta en puolustuksen,
varuskunnista välitä,
itäisen rajan osalta!
Raharikkaiden alue,
etelä, on eri asia!

Kunniaksi Kim Jong-illin

Tänään helskytti Hesari,
suru-uutisen esitti,
jotta kuulu tähtösemme
Laura Anneli Lepistö,
tieten taikka tietämättä,
äsken luisteli lujasti,
kunniaksi Kim Jong-illin,
muistoksi tosi tyrannin,
armosta Alajan Erkin,
jota laisin ei kaduta,
temppu outo, ja typerä.

Palaa, ei palaa, palaakin!

Totuus ei pala tulessa,
palaa, ei palaa, palaakin!

Palaako Palander taasen,
Kalle tulleeko takaisin,
siinä meillä on kysymys,
sanaleikki suurenmoinen!

Vastaus on sulle tässä:
Tulee turja nykynäkymin,
palaa Kalle taas takaisin,
kultamitsku mielessänsä,
ellei kanta taasen käänny,
kuni aina aikaisemmin.

perjantai 17. helmikuuta 2012

WeeWeeäFfä ällistytti

Hiilijäljen haukunnassa
WeeWeeäFfä ällistytti,
Suomen kansan sai sekaisin,
konsa kielsi lentämästä,
muille maille vierahille
linnun lailla liitämästä,
mutta määräsi mokoma:
Pietariin mene junalla!

Hiilijäljen haukunnassa
WeeWeeäFfä ällistytti,
Suomen kansan sai sekaisin,
konsa määräsi pakosta:
Asu ällös kaupungissa,
kerrostaloa kuluta,
taloa omaa rakenna.
Pakko sun on käskystäni
luolamieheksi ruveta.

Hiilijäljen haukunnassa
WeeWeeäFfä ällistytti,
Suomen kansan sai sekaisin,
konsa määräsi pakosta:
Tulta ällös sä sytytä,
pataasi lihaa paneta.
Ravinnoksi raavaan miehen,
kerää vaikka nokkosia,
salaattia suurenmoista.

Kun Urkki Virossa hiihti

Kuusikymmentäluvulla
kun Urkki Virossa hiihti,
Otepäästä mittaa otti,
norsutyylillä tykitti,
ja kun armoton agentti,
KooGeeBee perässä lykki,
oli vastassa äkisti,
lasku huima, mutkaa monta,
mikä kuuluu käännettynä,
kurviline laskumine”,
kävi kurjasti toverin,
nurin pöllähti poloinen,
oli yks' kaks' yllättäen
agentin ase lumessa,
äijä itse änkyränä,
lumen peitossa lutuska.

Urkki itse ihmetteli,
minne kaikkosi katala,
meni, muttei murjotellut,
muistellut pahalla miestä,
turvamiestä tarpeetonta.

Siitä lähtien latua
kutsuttu on Kekkoseksi,
mikä taas on tunnetusti,
Kekkose rada” viroksi!

torstai 16. helmikuuta 2012

Pressataiston jälkilöylyt

Tarja päätti vielä kerran,
ken on linnaan kutsuttava,
kellä panna on osana?

Jälkeen käynnin Saulin, Jennin
kekkereihin pääsi Pekka,
kera kauniin kumppaninsa.


Soinille ei kutsu kuulu,
puhumatta Väyrysestä,
kovan taiston kolmosesta.

Hyvin kaikki Suomenmaassa?

Hyvää tässä ei lie laisin,
köpelösti käy nyt köyhän,
pillitti Risikko rukka:
Valtion rahapulassa
pakko panna pato kuluille,
Kela-korvaus kuralla.

Toista mieltä herra Wallin,
ministeri mittavainen:
Hyvin kaikki Suomenmaassa,
sillä säilyy meillä Dragsvik!