Reilummin voi kaiken tehdä!

Reilummin voi kaiken tehdä,

- sanoi Ilmari, demari!

Vaalirieha kun ohitse,

Ilmari isosanainen

oitis por-por-mestarina,

- Tammerkosken tuntumassa

”vähän” leikkasi menoja

- kouluista ja kirjastoista,

väkeä vähensi ”hieman”,

- tuhat tunki työttömäksi,

maksuja ”vähän” korotti,

köyhältä vei viime pennit,

- jopa tuhkatkin pesästä!

Näin toimii demari, reilu!

Aatteellinen uutisointi!

Bii-Bii-Cii, sen uutisointi,

kuulla sai taas kunniansa:

Aatteellinen uutisointi

- luottamusta ei edistä!

Bii-Bii-Cii on ollut oiva

- propagandauskovainen,

teoista välittämättä,

usein ne unohtamalla,

- Hamas konsa on kyseessä!

Helsingin Hamas Sanomat

muistuttaa esikuvaansa,

mikä pakko on sanoa,

- valittaen, itkusilmin!

Yleltä emämunaus (tahallinen, taitamaton)!

Yleltä emämunaus

(tahallinen, taitamaton)

on tukikonsertti korea,

(Ukraina-Gaza-keräys)

nimeltänsä mahtavalta

- ”Sodan lapsille apua”!

Pakko tässä on kysyä,

Ukrainako konna, roisto,

surmasiko se surutta

- siviilejä naapurissa,

kivittikö sen kakara

- vääräuskoista väkeä!

Pakko tässä on kysyä,

kuinka Yle, hyväntekijä,

jakaa kertyneet kolikot,

- tasan, kaiken suosikille!

Pakko taasen on kysyä!

Pakko taasen on kysyä,

- kerran, toisen, kolmannenkin,

kuinka voi mies, rautakoura,

- raataja iänikuinen

äänestellä puoluetta,

- jonka suosituin typykkä

elää kuin kapitalisti,

- kuni kerskakeisarinna!

Kysyy arvon arkajalka,

- vastausta vailla jäävä!

Voi, voi urheilupomoja!

Voi, voi urheilupomoja

- pomoja veli-Venäjän,

isot miehet, vanhat naiset

haukkuvat tosi rajusti,

muita maita vierahia,

syyttelevät syrjinnästä

- entisiä ystäviä,

kun ei yksikään toveri

pääse viivalle, ladulle,

olympiaotteluihin

- kera pyssyn, ei ees ilman!

Pakko tyhmän on sanoa:

Syyttäkää Vladimiria,

- tsaaria isovihaista,

joka kiusaa ulkomaita

pyssyillä ja panssareilla,

- puhumatta ohjuksista!

Katettava kaikki puistot!

Pienen lapsen pikkuäiti

vaati vallan vimmatusti,

että kaikki leikkipuistot

- katettava on nyt oitis!

Vitivihreä inehmo,

kelpo luontoretkeilijä,

- paremmaksi väänsi vielä,

Arkadia-kukkulalle

pystytteli banderollit:

Katettava kaikki metsät,

Tukikohdat tuntureille,

- Asfaltit joka välille!

Minä ja ajatusviiva (Sannan muistelot suloiset)!

Sannan muistelot suloiset

- kertovat koko totuuden

ihanasta ihmisestä.

- mielestä tytön omasta!

MINÄ niissä on esillä

- kertoja jopa satoja,

vain pitkä ajatusviiva

- useammin toistuu niissä!

Se lienee hyvä asia,

sillä silloin voi lukija,

- kohdalla ajatusviivan,

pohdiskella itseksensä,

mikä on tarua, totta,

- pelkästään omakehua!

Suloinen suukapula!

 

Suloinen suukapula,

- plakin tappaja, Lumoral,

lumoaa sinut, sun puolisosi,

- usko sitten taikka ällös!

Sitä taajaan käyttämällä

- ikenesi tervehtyvät,

saat hampaat helmenhohtaviksi,

- kirkkaiksi kuni timantti!

Ja mikä jopa parasta,

- pusuistasi tykkää vaimo!

Bakteerit, ne haitalliset,

- pelkäävät sitä isosti,

hyvät nauravat sivussa,

- vahingoniloa täynnä!

Sitä taajaan käyttämällä

- olet tuossa tuokiossa

energinen, itsevarma,

- omahoitaja iloinen!

Ja mikä parasta, monesta,

kas, siinä ihan sivussa,

- hoituu myös puheripuli

anopilta, piinaajalta

- melko pitkäksi toviksi,

josko keksintö, Lumoral,

tuo suloinen suukapula

- osuu myös anopin suuhun!

Titanic-, Lapua-turmat! (varo juonipaljastusta)

Haveria kurjaa kaksi,

- kauheaa katastrofia,

Titanic-, Lapua-turmat

- tehty on elokuviksi!

Merellä tapahtui toinen,

- maalla kuivalla taas toinen;

silti on tarina niissä

- identtinen, yhtäläinen!

Molemmissa tuotannoissa

- ovat kauniina pareina,

sankareina, pääosissa,

- nainen, mies, rikas ja köyhä!

Lapualla ja Titanicissa

tyttö on rikas, varakas,

- ja poika varaton, köyhä!

Lapualla vauras pappa

- varatonta ei hyväksy,

Titanicilla taas äiti

- rakastaa vain rikkautta!

Molemmissa tuotannoissa

- katastrofi on edessä;

toisessa raju räjähdys,

- toisessa taas jäinen vuori!

Maaperällä, lempivistä,

- henkiin jää vain mies, siis köyhä,

- merellä rikas typykkä!

Finlandia taas jaossa!

Finlandia taas jaossa

- yhdelle yrittäjistä:

Kapinoivia ladyjä,

Sotia minirahalla,

Öiset istujat lätissä,

(Hän) keräili keräilijöitä,

Vainovalkeat punaiset,

- Minejä pronominejä!

Jokaisen demarin haave!

Jokaisen demarin haave,

ikiaikojen ihanne,

- on olla kapitalisti,

riistäjä iänikuinen,

- ennen kuin hän kohtaa kuolon!

Sitä ennen on toverin,

- puna-aatteen kannattajan,

huudettava suuna päänä,

ajettava banderollein

asioita köyhän kansan,

maahan haalitun porukan

tietenkin verovaroilla,

jotka on omittu, viety

lompakosta rikkaan miehen,

- taskusta kapitalistin!

Kirja ei pahenna naista!

Kirja ei pahenna naista,

vaikka se monesta oisi,

- vedätys erinomainen,

pelkästään omakehua,

- maineella rahastamista,

uhriksi alentumista,

- käyttöä ajatusviivan!

Esilläolo on aina,

hyvässä tahi pahassa,

- parasta poliitikolle!

”Punainen kapitalisti”!

”Punainen kapitalisti”,

- Mirella Marin, ”demari”,

aikoo nyt rahoiksi lyödä

nuoren naisen ”muistelmilla”,

pikku kelpo kirjasella

- Toivo (lie, tai) on tekoja!

Tukena on tyttärellä

koko aamuinen Hesari,

(Marko Junkkari, mokoma)

- yli kolmella sivulla!

Maksetussa mainoksessa,

- vieläpä ”odotetusti”,

on vain ”häivähdys punaista”

sekin maksajan takia,

- Storytelin tunnuksessa!

Maksetussa mainoksessa,

sininen on päävärinä

- vitivalkoisen ohella!

Siniset on (Suomen) järvet,

- valkoinen taas (talven) hanki!

Valkoinen on Sannan kolttu,

- siniset taas silmät hällä!

Jälkihuomio, katuva;

(minä ”melkeinpä” munasin)

punaista on Sannan suussa,

- huulissa hymyilevissä!