Kurja
kun on maa Venäjän,
mamun
mielestä vasiten,
suunnan
otti miesi, nainen
kohti
Norjan tuntureita
-
kautta kuulun Kirkkoniemen.
Tulijoita
konsa paljon,
tuhatmäärin
tunkijoita,
sanoi
Sigrun Norjalainen:
Jalan
tänne et saa tulla
-
lakikirjaa katso vaikka!
Mamu,
järkevä inehmo,
keksi
keinon kelvollisen;
osti
urho, miesi, nainen,
ikivanhan
polkupyörän,
jolla
polki Norjanmaahan,
ylitti
rajan ajaen,
-
jalan maahan koskematta!
Suuttui
siitä Sigrun-tantta:
torjui
joukon polkijoita,
-
Venäjälle käänsi veikot!
Mamu,
järkevä inehmo,
suunnan
vaihtoi Suomenmaahan,
Raja-Jooseppiin
ravasi,
-
polki jalkarattaallansa.
Hetken
Jooseppi kirosi,
sitten
keksi keinon Suomi:
Polkemalla
vaarallista
sun
on tänne meille tulla,
katso
vaikka liikennettä,
-
puuttuvia pyöräteitä;
oltava
on auto sulla,
aukene
ei puomi muuten,
-
onnistu rajan ylitys!
Mamu,
järkevä inehmo,
keksi
keinon kelvollisen,
tuli
kyydissä toverin,
-
venäläisen autokuskin.
Paremmalla
puomin puolla
turvapaikkaa
pyysi parka;
kuljettaja,
kelpo miesi,
syytteen
sai kai laittomasta
-
maahantuontitoiminnasta!
Kuinka
jatkuu maahanmuutto,
sitä
voi vain arvaella,
jatkoa
on ilman muuta,
sivukaupalla
luvassa;
tähän
pääty ei tarina,
-
siitä lyödä voi vetoa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti