Kalevi Koskela, Kerava 100 lähettiläs
Vladimir iso ja suuri
äsken kuuli kuiskutuksen;
- (Hyvä) mies, myy kultasi minulle!
Konsa nyt, (todistetusti)
tyhjä on kaverin kassa,
luopui miesi kullastansa,
luopui arvorakkaastansa,
- Iitasta tosi isosta,
joka painoi puntarissa
tasatonneissa mitaten
- kaksikaksi kappaletta!
En mä kaipaa valtaa, kuuta,
kultaa enkä turhaa muuta,
vaan vain rauhaa, rakkautta,
- perusteli mies tekoa!
Totuus on sodassa uhri,
- yksi kaikkein suurimmista!
Venäjällä, naapurissa,
Pravda on hyvä todiste,
että väite, mietelause,
lähenee totuutta täyttä,
myös välissä sotimisien,
- rauhallisella ajalla!
Viisaudessansa isossa
kunnanvaltuusto korotti
(vasemmiston vaatimana)
palkkaa kunnan palkkalaisten
prosentilla suurehkolla,
- kymmenellä, tai ylikin,
jotta köyhä kunta saisi
- enemmän verotuloja!
Valtio kumarsi, kiitti,
oli Orpo onnessansa,
- Purrakin vähän myhäili!
Tässä ilmainen idea
Kervo-herrojen iloksi,
- tyhjän kassan täytännäksi!
Kilpailuta silloin tällöin
Suomen suurin graffitseinä
- (purku)taidemaalareilla!
Joukkue, porukka, sakki,
joka tarjoaa eniten,
saa sitten kyseisen seinän
- käyttöönsä kesän ajaksi!
Ken nyt Tusbyssä asuisi,
- kyse kun on johtajista,
kylän parhaista pojista,
viisaimmista tyttäristä,
- kaiken päälle päsmäreistä!
Kuusi herraa kymmenestä
Tuusulaa niin ei rakasta,
- että siellä yön makaisi,
saati että sinne, syystä,
- maksaisi tuloveronsa!
Maalaiskunnan kuutosien
-sydän sykkii kaupungeille,
svenska taalande stadeille;
Borgå, Helsingfors (ja Sibbo),
- ainakin nyt toistaiseksi!
Venäjän lama on viimein,
tänään, nyt, lopulta, kohta,
- täydellisesti ohitse!
Ammateista yksi oiva,
hautausurakoitsija,
- toimii nyt pelastajana!
Kansantuotteen kasvattaja
takaa kolmivuorotyötä
- arkena ja sunnuntaina!
Alkulähteestä samasta
kansantuote per capita
- kasvaa aivan itseksensä!
Unkari teki sen, viimein,
- kaatoi kurjan hallintonsa,
kansa näytti kaapin paikan;
- Ähäkutti johtoherrat,
valta on nyt meillä täällä,
ei teillä älyttömillä,
-kansakunnan riistäjillä!
Lieneekö Venäjän kansa
- yhtä järkevä ja vahva,
vai vain hampaaton ipana,
- maatuska, matami, nöyrä!
Oi sinä opiskelija,
isänmaan tuki ja turva,
droonijoukkoihin jos liityt,
saatat selvitä elossa
sodasta, sen julmuuksista,
ainakin vähän paremmin
- kuni rintaman rivimies!
Isola, iso demari,
sanoi painavan sanansa,
- keskustaa kovin ylisti,
elinvoimaa sille toivoi;
- (ääri)laidoista vähät välitti!
Kelpo kilpakumppanilta,
keskustan (ent. maalaisliitto)
- Antti kanki-Kaikkoselta
kiitosta sai nyt Samuli,
- ylistystä senkin päälle!
Joku jo valisti meitä:
- Punamultaa pukkaa taasen!
Yksityinen on pahasta,
- oivaa on sosialismi,
paratiisi on pahasta,
- vero jos edessä sillä!
Muutenhan se on satua!
Manga-lehdykän sivuille,
sarjapiirrossankareiksi,
- iloksi japanilaisten,
PerusSuomen perhanoista
- Sebastian ja Juho, parina,
pääsi rinnalle, sivulle,
trion, kolmikon tai troikan
- Simo, Urho ja Carl Gustav,
(Häyhä, Kekkonen ja Mannerheim(i)),
mikä harmitti isosti,
- kamalasti katkeroitti,
väkeä vasemman laidan,
- Hesaria ja Yleä!
Sattuipa tosi somasti;
Teattereista ”toverit”
KOKOomus ja KOMmunistit,
Koko ja Kom ”raivoisasti”
samaista tilaa omivat,
- tilaa Kapteeninkadulta!
Kamala kapitalisti
”ajoi” pois KOM-kom-munistit.
KOKOomus tuli tilalle
aluksi kera ja kanssa
”Jumalien aamunkoiton,
- Venäjän sotarikosten”!
Niin nyt muuttuu Suomi, Eskoseni!
Jossain Pohjolan perillä
kartano, tosi sorea,
- odottelee ostajaansa,
joka kurjan kunnostaisi
ilman kaupungin tukea,
- sentinkään verovaroja!
Ja mikä parasta oisi,
kehittäisi kaupunkia,
- elinvoimankin osalta!
Pahinta olisi, tietty,
että, loppujen lopuksi,
- sitten vuosien perästä,
kaupunki perisi kaiken
- kera velkojen, ”varojen”!
Vuosien kuvauskohde,
- kaksipyöräinen kapine,
romuksi liki ajettu,
- moottoroitu kulkuneuvo
katosi ikiajoiksi
Kivisillan tietämiltä
tosi oudolla tavalla,
kenenkään lain käskemättä,
- sataa kertaa pyytämättä!
Selvitä sala minulle!
Taasen täällä Pohjolassa
avattu on jälkeen talven
kelvollinen kultakaivos,
- Keravanjoki, sen rannat!
Kaivos antaa ilmaiseksi,
- vaivalla ihan vähällä,
polkupyörän poikinensa,
- melkeinpä mitä tahansa!
Ole oiva, ja omista!
Turman vuonna viisi kuusi
väki vastusti kadulla
sotilaita, panssareita,
- pahaa Varsovan väkeä!
Kansa, Unkari, yritti,
pahaa sutta vastustella,
otti selkäänsä, hävisi,
- jatkoi orjana oloa!
Armon vuonna kaksi kuusi
Putinin pyhä porukka
- pysyi poissa Unkarista;
oli syystä sattuneesta
todella pahoin jumissa
- Ukrainassa, sen aroilla!
Varsovan väki ei tullut
kun ei se elossa ollut,
kun ei kulje kurjan henki,
- edes haamu öisin liiku!
Onnittelut Unkarille,
- onnen toivot Ukrainalle!
Konsa kansa näytti kaapin paikan,
Orban otti ja hävisi,
- itki vieressä Venäjä,
Dee Trump maata lohdutteli,
- kuivasi myös kyyneleitä!
Kalevi Keravalainen,
joka vuonna viisi kuusi,
- tuskin kymmenvuotiaana,
paperia kanssa muiden
- haali Unkarin hyväksi,
iloitsi kera monien:
Kurja Unkari palasi
länsimaiseksi lajiksi,
- toistamiseen, nyt lopulta!
Kirkko jos yritys oisi,
- TeeJee oitis potkut saisi,
josko kauppa ei kävisi,
- ostokansa kaikkoaisi!
Auttaisi ei ”turhan” myynti,
- neliöidenkään vähennys!
