Alla suuren juhlapäivän,
päivän, jolloin Suomenmaassa
- itsenäisyys on ilomme,
pieni, vihreä Kerava,
ryhtyi puistoparturiksi!
Rakastettu rauhanpuisto,
Veteraanipuisto, on nyt muisto,
- muisto menneeltä ajalta!
Parturoitu kun on puisto,
kivi kaunis kyljellänsä,
- muistolaatta maata vasten,
veteraani vuoteessansa
öisin turhaan tuskissansa
- torjuu vanhaa vainolaista!
Pitikö mun vaivaisena,
- sirpaleet lihan sisällä,
kokea tämäkin, vielä,
tuhottuna nähdä puisto,
- puut pantuna maan tasalle,
kuni Summassa, Talissa,
- taikka Taipaleenjoella!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti