Kalevi Koskela, Kerava 100 lähettiläs

perjantai 7. elokuuta 2015

Reissukirjani kuvatekstit

Sivu2
Mannerheimin luota lähti
osa joukosta somasta,
bussin suunta on Vivamo.

sivu4
Kattona on ”Suuri Kirja”,
väri vihreä ilona.

sivu6
Vivamossa kulki kansa,
ilahtui ikihyväksi,
- kiitosta sai kauneutensa.

sivu8
Herätteli helmitaulu:
Kaikki vanha ei vialla,
vielä tuomittu, tuhottu.

sivu10
Vivamo kun taakse taipui,
vuorossa oli Orisberg.

sivu12
Vanhaa, uutta, uupumusta,
toivoa ja täyttymystä
tarjosi eto Orisberg.

Kello kuuden iltakello
ilahdutti ihmislasta.

sivu14
Mieti miesi mielessäsi,
mikä maarä matkallasi.

sivu16
Josko ahdasta asunta,
tunnelma sitä parempi.

Josko käytät kiertotietä,
valtavirtaa vallan vältät,
saatat vielä vanhaa nähdä,
kuulla kauniita sanoja.

Sivu18
Runeberg taisi runoilla,
Lotta Svärdiä ihailla.

sivu20
Kalajoen kaunis ranta,
vene kuivalla maalla,
muualta on pilvi musta.

sivu22
Ken haluaa nyt levätä,
jossain kirkossa kipaista!

sivu24
Poro, peikko, joulupukki,
Rovaniemi, Pelkosniemi,
Kairos, siispä pitkä tauko.

sivu26
Saimme saarnoja, sadetta,
huippuja, näköaloja,
aihetta ajattelulle.

sivu28
Kari, Kairoksen Karuso,
lauloi, lausui ja julisti.

sivu30
Satakieli lauloi kielin,
viritti eto sävelet,
uneen uuvutti inehmot,
uupuneet maan matkalaiset.

sivu32
Vesi on elämän neste,
vene matkaajan väline.

sivu34
Tasaiseksi tie on tehty,
portaat meille pystytetty;
ennen vanhaan tahti toinen,
kiveltä, kivelle kulku,
suunta itse päätettävä.

sivu36
Ripeä on reippaan askel,
vaikka tiensä on kivinen.

sivu38
Pyhän kasteen kaunis lampi,
paljon kertoa kai voisi,
josko kieli sillä oisi.

sivu40
Meitä noita ei pelota,
pitkä matkakaan masenna.

sivu42
Geokätkön täältä löysin,
vahingossa päälle astuin,
pääsin parka sankariksi.

sivu44
Kaksi lampea kivistä,
vettä paljon juotavaksi,
janosuuhun suotavaksi.

sivu46
Ruusu Noidan valtaajalle,
kunnia kukistajalle,
kiitos myös liki olosta.

sivu48
Pitkä askel kantaa kauas,
tahti rauhaisa edemmäs.

sivu50
Poron kanssa kilpaa juoksi
bussi kohti Kuusamoa.

sivu52
Poroparka poikinensa
ilahdutti ihmislasta,
- ynnä matkaamme hidasti.

sivu54
Hiljaisena kansakunta
pystypäisnä pellollansa
vähät vieraista välitti,
moittinut ei kurjuuttansa,
syrjäseutuin syrjimistä.

sivu56
Sumu, heijastus herätti,
liikkeelle sai saamattoman,
päätti pitkän istumisen,
verenkiertoa kiritti.

sivu58
Vesille veneen on mieli,
auto joskus on aseena,
tahatonna taipaleella.

sivu60
Pielaveellä kun on käynti,
Urhoa on muistaminen,
sekä Kekkosta kehunta.

sivu62
Turvallinen Tervonsalmi
majoitti myös matkalaiset.

sivu64
Maalaismaisema mokoma,
näytti parhaansa pojalle,
kameralle kaiken kertoi.

sivu66
Parahin palokalusto;
ämpärit, vene, vesistö,
oli valmiina varalta.

sivu68
Aamu-usva uskomaton,
koko päiväni pelasti.

sivu70
Hämähäkki aamuvirkku
herrat hääti matkoihinsa
kohti Säynämön sijoja.

sivu72
Heinäveellä hetken viivyin,
kirkonmäellä kipaisin
kera Hannun ynnä Eevan;
sitten vauhtia paransin.

sivu74
Väinö taidetta tapasi,
Kalevi Keravalainen
Luojan luomaa metsikköä
kameralla ”kaunisteli”!

sivu76
Taika konsa keksittynä,
oitis miksi se menisi,
alle mullan möngertäisi,
unhoittuisi ukkoselta!

sivu78
Pysäkki Kerimäellä
oli kas kas kumma kyllä
puisen kirkkonsa kupeessa,
jättijärkäleen lähellä.

sivu80
Jättijärkäle jämerä
puhutteli poikasia,
kävijää liki jokaista.

sivu82
Oron risti riimitteli,
sanaa, ruokaa suolsi paljon,
iloiseksi ilmeen saattoi,
mielen muutti myönteiseksi.

sivu84
Oronmyllyn polku pitkä,
kulkijata kuljetteli,
pitkin metsiä ja maita.

sivu86
Herää varhain aamusella,
madon löydät etsimättä.

sivu88
Ihana on ihmislapsen
armaan aamun valjetessa
mennä pitkin pitkospuita
kohti uusia oloja.

sivu90
Metsä ja utuinen lampi,
puuttuu vain ihana impi,
- Väinämöiseltä se Aino.

sivu92
Kesken loppuu kelpo kaikki,
kohta Helsinki edessä.

sivu94
Kansa hiljainen havaitsi,
eron hetki kohta eessä,
ryhmä koolle kutsuttava
eteen ehtoisan kameran.

sivu96
Tuli paljon kierrettyä,
koettua, katsottua,
oli oivaa myös palata,
kotikonnuille koluta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti