Sivu2
Mannerheimin
luota lähti
osa
joukosta somasta,
bussin
suunta on Vivamo.
sivu4
Kattona
on ”Suuri Kirja”,
väri
vihreä ilona.
sivu6
Vivamossa
kulki kansa,
ilahtui
ikihyväksi,
-
kiitosta sai kauneutensa.
sivu8
Herätteli
helmitaulu:
Kaikki
vanha ei vialla,
vielä
tuomittu, tuhottu.
sivu10
Vivamo
kun taakse taipui,
vuorossa
oli Orisberg.
sivu12
Vanhaa,
uutta, uupumusta,
toivoa
ja täyttymystä
tarjosi
eto Orisberg.
Kello
kuuden iltakello
ilahdutti
ihmislasta.
sivu14
Mieti
miesi mielessäsi,
mikä
maarä matkallasi.
sivu16
Josko
ahdasta asunta,
tunnelma
sitä parempi.
Josko
käytät kiertotietä,
valtavirtaa
vallan vältät,
saatat
vielä vanhaa nähdä,
kuulla
kauniita sanoja.
Sivu18
Runeberg
taisi runoilla,
Lotta
Svärdiä ihailla.
sivu20
Kalajoen
kaunis ranta,
vene
kuivalla maalla,
muualta
on pilvi musta.
sivu22
Ken
haluaa nyt levätä,
jossain
kirkossa kipaista!
sivu24
Poro,
peikko, joulupukki,
Rovaniemi,
Pelkosniemi,
Kairos,
siispä pitkä tauko.
sivu26
Saimme
saarnoja, sadetta,
huippuja,
näköaloja,
aihetta
ajattelulle.
sivu28
Kari,
Kairoksen Karuso,
lauloi,
lausui ja julisti.
sivu30
Satakieli
lauloi kielin,
viritti
eto sävelet,
uneen
uuvutti inehmot,
uupuneet
maan matkalaiset.
sivu32
Vesi
on elämän neste,
vene
matkaajan väline.
sivu34
Tasaiseksi
tie on tehty,
portaat
meille pystytetty;
ennen
vanhaan tahti toinen,
kiveltä,
kivelle kulku,
suunta
itse päätettävä.
sivu36
Ripeä
on reippaan askel,
vaikka
tiensä on kivinen.
sivu38
Pyhän
kasteen kaunis lampi,
paljon
kertoa kai voisi,
josko
kieli sillä oisi.
sivu40
Meitä
noita ei pelota,
pitkä
matkakaan masenna.
sivu42
Geokätkön
täältä löysin,
vahingossa
päälle astuin,
pääsin
parka sankariksi.
sivu44
Kaksi
lampea kivistä,
vettä
paljon juotavaksi,
janosuuhun
suotavaksi.
sivu46
Ruusu
Noidan valtaajalle,
kunnia
kukistajalle,
kiitos
myös liki olosta.
sivu48
Pitkä
askel kantaa kauas,
tahti
rauhaisa edemmäs.
sivu50
Poron
kanssa kilpaa juoksi
bussi
kohti Kuusamoa.
sivu52
Poroparka
poikinensa
ilahdutti
ihmislasta,
-
ynnä matkaamme hidasti.
sivu54
Hiljaisena
kansakunta
pystypäisnä
pellollansa
vähät
vieraista välitti,
moittinut
ei kurjuuttansa,
syrjäseutuin
syrjimistä.
sivu56
Sumu,
heijastus herätti,
liikkeelle
sai saamattoman,
päätti
pitkän istumisen,
verenkiertoa
kiritti.
sivu58
Vesille
veneen on mieli,
auto
joskus on aseena,
tahatonna
taipaleella.
sivu60
Pielaveellä
kun on käynti,
Urhoa
on muistaminen,
sekä
Kekkosta kehunta.
sivu62
Turvallinen
Tervonsalmi
majoitti
myös matkalaiset.
sivu64
Maalaismaisema
mokoma,
näytti
parhaansa pojalle,
kameralle
kaiken kertoi.
sivu66
Parahin
palokalusto;
ämpärit,
vene, vesistö,
oli
valmiina varalta.
sivu68
Aamu-usva
uskomaton,
koko
päiväni pelasti.
sivu70
Hämähäkki
aamuvirkku
herrat
hääti matkoihinsa
kohti
Säynämön sijoja.
sivu72
Heinäveellä
hetken viivyin,
kirkonmäellä
kipaisin
kera
Hannun ynnä Eevan;
sitten
vauhtia paransin.
sivu74
Väinö
taidetta tapasi,
Kalevi
Keravalainen
Luojan
luomaa metsikköä
kameralla
”kaunisteli”!
sivu76
Taika
konsa keksittynä,
oitis
miksi se menisi,
alle
mullan möngertäisi,
unhoittuisi
ukkoselta!
sivu78
Pysäkki
Kerimäellä
oli
kas kas kumma kyllä
puisen
kirkkonsa kupeessa,
jättijärkäleen
lähellä.
sivu80
Jättijärkäle
jämerä
puhutteli
poikasia,
kävijää
liki jokaista.
sivu82
Oron
risti riimitteli,
sanaa,
ruokaa suolsi paljon,
iloiseksi
ilmeen saattoi,
mielen
muutti myönteiseksi.
sivu84
Oronmyllyn
polku pitkä,
kulkijata
kuljetteli,
pitkin
metsiä ja maita.
sivu86
Herää
varhain aamusella,
madon
löydät etsimättä.
sivu88
Ihana
on ihmislapsen
armaan
aamun valjetessa
mennä
pitkin pitkospuita
kohti
uusia oloja.
sivu90
Metsä
ja utuinen lampi,
puuttuu
vain ihana impi,
-
Väinämöiseltä se Aino.
sivu92
Kesken
loppuu kelpo kaikki,
kohta
Helsinki edessä.
sivu94
Kansa
hiljainen havaitsi,
eron
hetki kohta eessä,
ryhmä
koolle kutsuttava
eteen
ehtoisan kameran.
sivu96
Tuli
paljon kierrettyä,
koettua,
katsottua,
oli
oivaa myös palata,
kotikonnuille koluta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti