Ikiaikojen katalin huijaus, petos ja ryöstö!

Konsa kerran kauan sitten

- inha ilmastoinehmo

vitivihreä vasuri,

- komea kuni Adonis,

saapui Pohjolan perille,

- maahan mummon muusin, mämmin,

oli herralla, hänellä,

- vastaanotto taattu, lämmin!

Haltioissaan herranterttu,

- yksi-, oikeakätinen,

tyttöparka, Suomi-neito,

- vannoutunut vanhapiika

perui entiset puheensa:

- Naimisiin nyt mulla matka!

Konsa arvoisa Adonis

- hetken korvaan kuiskutteli

kauniin kauniita sanoja,

- tähdet taivaalta lupasi,

oli tyttö täysin myyty,

- antautui lopullisesti!

Tyttöparka, Suomi-neito,

- vannoutunut vanhapiika,

uskoi änkyrän puheita,

sanoja piti totena,

- totuutena ainoana!

Oitis sillä seisomalla

tapahtui, tuli todeksi

ikiaikojen katalin

- huijaus, petos ja ryöstö!

Tyttöparka, Suomi-neito,

- ”vannoutunut vanhapiika”,

kauppasi, myi tappiolla,

Siperian tuntureille,

- Grönlannin lumimajoihin

koko pakkasvaatetuksen

- huopatossut, talviturkit,

kaikki talven tarvikkeensa

lumikengät, metsäsukset,

- lumilingot, aura-autot!

Ja lopulta, viimeiseksi,

- saunapuut, pahat pahikset!

Tilalle tuo tyttöparka

- ”vannoutunut vanhapiika”,

osti suurella rahalla

- päivävarjon ja bikinit!

Vaan kuinka kävikään kurjan;

Tapahtui, tuli todeksi,

- tuore ennustus, parempi!

Vanha Suomen lämmittäjä

Golf, tuo virta valtava ja suuri,

- suunnan muutti ja pysähtyi!

Muutti maan pakastimeksi,

- maan sisun ja kuuman saunan!

Jäljelle jäi neitoselle

- onneksi vähän sisua!

Sitä tarvittiin todella!