Kesken
kauniin vappupäivän,
-
juhlinnan ja riehumisen
kuulin
mä tositarinan,
-
oivan ja opettavaisen!
Pieni
köyhä poikaraukka,
-
koulukiusattu ipana
joutui
jälleen taasen kerran
-
kohteeksi kamalan kiusan!
Suuri
kurja poikasakki,
-
mukana jokunen tyttö,
poikaa
pommitti rajusti,
-
lumi palloilla lujasti!
Poika
palloja pakeni,
-
osuman sai kasvoihinsa,
kirmasi
kotia kohti,
-
itkien isänsä luokse!
Isä
ei kotona ollut;
-
poika mietti päänsä puhki,
korvasi
lumen pesällä,
-
räpylän sai seuraksensa!
Vastassa
kun poikasakki,
-
kera pallojen lumisten,
koulukiusattu
tokaisi
-
lumiseinämän takana!
Sankarit,
jalosukuiset,
-
nyt te saatte pommitella,
mielin
määrin meikäläistä,
-
mutta vainen yksitellen!
Pienen
pieni poikaraukka,
-
takana lumisen muurin
napsi
pallon kerrallansa
-
räpyläänsä taitavasti!
Siihen
päättyi koulukiusa,
-
tämän poikasen osalta,
oli
jatko onnellinen
- pesäpallolle etenkin!
Kevät
konsa viimein koitti,
-
sieppariksi pääsi poika,
oli
oitis voittamassa,
kunnan
koulujen kisassa
-
pesäpallomestaruutta!
Aikuisena
poikarukka
-
arasti minua pyysi:
Julkaise
tämä tarina,
-
runoseksi se rakenna!
Tässä
se on julkaistuna;
-
ottakaa opiksi kaikki
kiusatut
ja kiusaajatkin,
-
koko Suomen kansakunta!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti