Kaksi kissaa kaukomaista

Aikeena avioliitto

kaksi kissaa kaukomaista;

Waldemar Iso-Vihainen,

Jaakko-Kalle Kolmijalka,

Lännen maille suunnan otti.

Oli kaksikon tavoite

tosi kuulu kissatyttö,

kaunis Kaarina Kipakka.

Kulussa kosiomatkan

ohitse vilahtelivat

Ural, Baikal ja Vladimir,

Laatokka ja Salpalinja.

Kaksikon somempi kolli,

Waldemar Iso-Vihainen,

koko matkan kiusoitteli:

Minulla on jalkaa neljä,

sinulla mitättömällä

kolme matkassa on vainen;

- minne neljännen menetit!

Kaksikon somempi kolli,

Waldemar Iso-Vihainen,

koko matkan kiusoitteli:

Kosinnasta luovu kurja,

- kolmijalkainen kaveri.

Kasva ensin kelpoiseksi,

lisää määrää jalkojesi,

- kolme neljäksi korota!

Konsa maassa mainiossa,

maassa Kaarina Kipakan,

yllättäen näytti että

säälistä, tai rakkaudesta,

- ota selvää nyt akoista,

puolisoksi päätyy kurja

Jaakko-Kalle Kolmijalka,

suutahti Iso-Vihainen,

ärjyi änkyrä, kirosi:

Muista kurja tyttökatti,

katti Kaarina Kipakka,

kosintaani jos et suostu,

josko suosii sun sukusi,

jalkavaivaista vävyä,

minulla on pitkät kynnet,

joilla runtelen rumaksi

koko surkean sukusi,

matalaksi murjon maasi

- pikku, pikku pieraisulla!