Ensin vanhan kertausta

Virolaisten kunniaksi

konsa herttainen Hesari,

kurja liite kuukautinen

etsi lempivää nimeä,

runon rustasin minäkin,

- uhrasin oman nimeni:

Virolainen on Kalevi!

Kolme kelpo ystäväämme,

Ruotsi, Norja ja Venäjä,

- svedupelle, turska, ryssä,

syyttää Suomea surutta,

konsa yksi ystävistä,

Viro, Eesti, Estonia,

vailla on ivanimeä.

Jotta kenkään ei nyt suutu,

rauha säilyisi rajoilla,

tasan kiusa kaikkialla,

iva, pilkka yhtäläistä,

lausui surku suomalainen,

pekka, somm, poro ja finski,

vaka vanha vääräleuka,

Kalevi Keravalainen:

Virolainen on Kalevi,

Kalevipoeg poloinen!

Kurjan kilpailun kulusta

suuttui Toomas Henrik Ilves,

- suutahti sanattomaksi.

Ja katuipa Kaius Niemi,

- vastuun kantoi niin kuin kuului.

Saapa nähdä sattumoisin

onko voittaja Kalevi,

- kelpo kunnianimeksi!