Jäken
Karjala-kaverit
vietti
iltaa ihmeellistä,
Väinämön
piti puhuman,
näyttämän
eto kuvia
Vienan
maasta mainiosta:
Ensin
näytti surkealta,
peecee
poissa piileskeli,
datatykki
sammahteli.
Jälkeen
vartin voivottelun
puolen
tunnin tappeluksen
kone
uusi ulvahteli,
ääntä
päästi, kuiskaeli,
kuvat
kurjat kuljetteli,
silmäin
alle sinnitteli.
Ihanainen
ilta silti,
konsa
kansa karjalainen,
Järvenpään
jämerä joukko,
keskusteli
ja kyseli,
oli
innolla mukana,
jopa
muisti Väinämöistä
suloisilla
sukkasilla,
parantaman
joiden uskoi
jopa
reiden Väinämöisen,
jalkasen
tosi kipeän.
Jalkani
on jo parempi,
yli
yön nukuttuani;
-
kutojille siitä kiitos!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti