Kunnon lenkki, heikko luonne

Kun mä ”varhain” aamusella

ehkä hieman änkyrässä,

silmät vielä sikkurassa

niska jäykkänä heräsin,

itkin kurjuutta ja päätin:

Nyt parannan pahat tapani,

erheiset elinmenoni,

nytpä teen mä kunnon lenkin,

hoidan pois ison mahani!

Verkkareita etsiessä

sattui silmiini Hesari,

tekstiä etusivulta:

Kas, kas kumma; ”Kunnon lenkki”!

Mietin siinä mielessäni,

pääni vielä särkiessä,

kuinka pitkä on kyseessä,

mikä vauhdiksi sopiva.

Tekstiä kun tarkkaan katsoin,

vesi nousi kielelleni;

makkara oli kyseessä,

kunnon lenkki Snellmannilta

- liki ilman fosfaattia!

Heti lenkkini lyheni,

jäinen kaappi voiton otti,

suuhun lenkkiä latasin

päälle ryyppäsin olutta,

taasen kasvatin mahaani,

krapulaani lannistelin!