Tarjasta on tehty kirja!

Tarjasta on tehty kirja,

näköispainos näyttäväinen,

Lehtilä sen taas tekaisi,

Halosesta väänsi Hannu.

Kirjaa itse en lukea aio,

aikaa haaskata halua.

Hämäläiseen luotan täysin;

Unto on osaava jätkä,

arvionsa aina oiva,

- liki mieleni mukainen.

Sitä hieman täydentelin,

runomittaan rustaelin,

ja tulos on turja tässä:

Tarja Kaarinan elossa,

suvussansa surkeassa

kaksi on miestä kelvollista;

kasvatusisä ja Pentti.

Tarja Kaarinan elossa,

hyvillä, pahoilla paikka;

hyviä vain vahvat naiset,

sekä rehdit työväkiset,

pahoja siis Eerot, Erkit,

- oman puolueen pukarit,

puhumatta porvareista,

Alexandereista, Jyreistä!

Tarja itse ilman muuta

kaikki tietävä on tyttö,

epäluuloinen elävä.

Joka paikassa nenänsä,

kielensä tosi terävä,

piikikäs ja pistäväinen.

Pääministerit pahoja,

koko kurja konkkaronkka;

Anneli, Mari, Katainen,

Matti, Jyrki, Lippos-Paavo.

"Kysynyt ei kenkään multa,

mitä mieltä on Halonen,

mitä mietin mielessäni,

- minä kaikkitietäväinen."

Edeltäjistä vain Mauno,

siis Koivisto, sai kehuja.

Martti taasen matkusteli,

- Suomesta vähät välitti.

Kirjassansa laati Tarja

listan ”kelpo” ehdokkaista,

seuraajakseen pyrkijöistä,

joiden henki haiskahti Natolle:

Sauli, Pekka, Paavo Ällä.

Puhtoisiksi noin nimesi

kaksi Paavoa parasta;

Väyrynen ja Arhinbacke!