Veljet, vesitilkka tuokaa!

Itken päivät, pitkät illat,

itken vielä aamuyötkin,

itken silmäni verille

nykytaidetta kun katson;

”kiittelen” kirosanoja,

Suomen taiteen suuremmuutta,

kriitikon eto kehua,

maksullista mainostusta,

”ylistelen” yltä päältä

sikamessiaat, lakanat

ynnä mustat mannerheimit.

Vuosin verta, kyyneleitä,

tunnin toista mursin suuta,

konsa kerran Kannaksella,

kaukana rajan takana,

tuolla Taipaleenjoella,

kaivon kuivuneen sijalla,

amatööri, nuori nainen,

äkin kaivoi kassistansa

kirjan vanhan ja risaisen,

kirjan kannesta erotin

nimen kuulun – Yrjö Jylhä.

Silloin siltä seisomalta,

me kaikki Suomen kansalaiset,

veteraanit, miehet nuoret

asennon otimme oitis:

- Veljet, vesitilkka tuokaa!

Luomutuotteiden lumossa!

Luomutuotteiden lumossa,

herraherkkujen parissa

nautiskella josko aiot,

pane pannulle parasta,

- mitä tarjolla stadissa!

Tässä lista liikuttava,

kunnon kulttuuripläjäys,

mainio makuelämys,

menu täysin laittamaton,

yritys ylittämätön;

kani, rotta ja torakka,

- kolmen annoksen urakka!

Siitä saat sä nautiskella,

ilman että kettutyttö,

virkamies, Animalia,

Evira, Ely, Natura

äkin on sun niskassasi,

- sinua sakottamassa!

Mutta auta armahainen,

jos on joskus pannullasi

joka paikkaan paskovainen

villi valkoposkihanhi,

lintu syötävän lihainen,

niin on kohta kimpussasi

Unionin hirmuherra,

direktiivi ja ukaasi,

- palokunta ja poliisi!

Jälkikirjoitus kipakka:

Kiitos, kirpuista, luteista,

hiiristä ja russakoista

sekä rauniorotista,

joita annat atriaksi,

- stadiherrain syötäväksi.

Kiitos sulle siitä että

Keravalla täällä meillä,

täällä junttilakylässä

tarjolla on syötäväksi

sikanautasäilykkeitä,

- purkkiruokia paraita!

Suomen valtion pelastus?

Kun on Suomi taasen kerran

rankassa rahapulassa,

velkataakka vertaa vailla,

keksi sakki kolmen ässän

keinon selvitä hädästä:

- Vähemmin varoin enemmän!

Säästi sakki kolmen ässän

jopa synnin syynännästä,

- harmaan homman häirinnästä.

Siitä täysin suuttuneena

muuan vinha virkaherra

Hesarille äsken laski,

mitä tuottaa virkamiesi,

joka syynää syntisyyttä,

taloutta suomalaista,

- sen harmaata, pimeää puolta.

Oli summa suurenlainen;

viisikymmentätuhatta

- päälle palkkojen, kulujen!

Siitä muuan miesi, nainen,

demari hän taisi olla,

tai joku vasuritoivo,

laskutaitoinen toveri

Eduskunnan istunnossa

- tosi pommin toimitteli:

Eikö oisi nyt hyväksi,

että tällä tietämällä

joka viides suomalainen,

siis miljoona miestä, naista

homman ottaisi omaksi

- synnin syynäri olisi!

Silloin potti jo olisi

mitattuna miljardeissa

viisikymmentä peräti

koko budjetti tasattu,

- säästämättä ja veroitta!

Silloin tällä päätöksellä

enää tarvitse ei tehdä

lakeja pakollisia,

- Sipilän sikatekoja!

Sipilä kumarsi, kiitti,

hetken naurua pidätti:

Sinäpä sen suolsit suusta

pelastit minut pulasta,

- Suomen valtion veloista;

toki oisi nyt parempi

josko jättäisit unesi,

kertotaulu ei nyt kyllä

- ratkaise tätä karuutta!

PAM-parka, tätönen tyhmä!

PAM-parka, tätönen tyhmä,

liittona likinäköinen,

itse itsensä munasi,

ajoi allikoon Jopolla,

ajokin sysi mukamas

Sipilälle kiitokseksi

jäsenhankinnan ajosta,

tuhannen tytön tulosta

- alaiseksi Ann Selinin.

Sipilä, älykäs miesi,

insinööri aivoiltansa,

hätkähtänyt ei vähästä,

lukematta saatteen jätti,

selitystä rustaamatta

palautti koskematta

koko keljuilupaketin!

Harva rohkeni sanoa

Eduskunta konsa äsken

käsitteli keskenänsä

arkaa aihetta nimeltä;

Vihateot ja rasismi,

harva rohkeni sanoa,

mitä mietti mielessänsä,

ajatteli aivoillansa,

moni vaikeni visusti,

vainen kuunteli, hymyili.

Villiä vihapuhetta!

Eduskunnan istunnossa

luvassa on luultavasti

villiä vihapuhetta,

sysimustaa syyttelyä,

kun on aihe akkasilla,

miehillä mitättömillä:

Vihateot ja rasismi.

Veikkaan että vassutantta,

totinen toverimiesi

sortuu itse siihen minkä

kieltää muilta kellokkailta,

etulinjan taaperoilta.

Kuulla saa nyt kunniansa

yksi suurehko porukka,

joka päässyt on peräti

kansakunnan kaapin päälle

- hallitsevaksi sakiksi.

Ystävää jos kaipaat kurja!

Ystävää jos kaipaat kurja,

homman hoitaa voit rahalla;

osta Pepper, se robotti,

jonka keksi japsijätkä,

sääti melkein ihmiseksi,

likimain lihalliseksi!

Hoida homma Pepperillä,

jolla korvia on kuulla

kuni ennen kokkareilla,

joka valvoo yöt ja päivät

kuni Valpo, se punainen,

jolla on puheripuli

lailla Liin ja Ville äNnän,

jolla on tunteiden paloa,

jopa ilmeitä, eleitä,

herkkää vuorovaikutusta

- jälkeen vartin koulutuksen.

Puute yksi Pepperissä,

robotissa japsijätkän:

laisin ei se kokkaa, siisti,

lisäksi se suhteen seksin

on kuin Impi Umpilampi,

joten tällä tietämällä

emännäksi ei siis siitä.

Hyvä puoli Pepperissä,

robotissa japsijätkän:

josko riehuu joskus riita,

raivonpuuska, tunnemyrsky,

akun poistaa voit sä siitä,

- omissa oloissa olla!