Kuntavaalin kummajainen

Kaikki muut alamäessä,

– vanhat puolueet pulassa,

paitsi kurja Soinin sakki,

jolla kelpo gallupissa

viime kertaan verrattuna

kaksinkertainen on saalis.

Saapuminen synkän syksyn,

kauhun paikka puolueille,

niille vanhoille vasiten,

uurnille jos käy jokainen,

nykyaatos mielessänsä,

josko vielä ehtyy euro,

– Unionkin nurin menossa!

Kehitysapu on onni?

Outo maa on Albania,

täysin vailla pyrkyreitä.

Halua ei kenkään olla,

presidentti, valtaherra,

köyhän maan kyky, kuningas.

Tilaisuus on tässä Suomen,

nousta arvoasteikossa.

- kehitysavun jaossa.

Tilaisuus on tässä Suomen,

eroon päästä perhanoista,

- pahimmista pyrkyreistä.

Tarjolla on taitavia,

eteviä ehdokkaita,

- väsymätöntä väkeä:

Yksi Pekka, kaksi naista,

kolme Paavoa parasta,

- Timo Soinimme lisäksi!

Älähti yli-inehmo

Älähti yli-inehmo,

jyrähteli itse ukko,

salamoitsi taivonkansi,

konsa kerran seurakunta,

sekalainen seurakunta,

kirjan julkisti luvatta,

tekeleistä sen sutaisi,

sisällytti sen sivuille

sata surkeaa runoa,

tuherrusta turhanpäistä,

amatöörin askarrusta,

iltapuhteen punnerrusta:

Kelvoton on riimikirja,

lahjaton sen on sisältö,

– ei se mieleni mukainen,

tahdon taivaisen tapainen!

Kansa täysin tietämätön,

typerä ja taitamaton

vähät neuvosta välitti,

kuunnellut ei käskytystä,

omaksensa otti kirjan:

Painos loppui alta päivän,

– tyhjä tiskinkin alusta!

Kettutyttö, kaivoskarju

Kaksi meillä kummajaista,

kettutyttö, kaivoskarju,

aatteet heillä armottomat,

anarkistin aatteet heillä:

tuhottava turkistarhat,

kaadettava kaivoskuilut!

Surman suuhun säästi Suomi

(täysin keksitty tarina):

Vararikko kun luvassa,

keksi Suomi säästökuurin,

hyvän, ehkä kelvollisen:

Pannaan pollarit pihalle,

tuhat miestä turhanpäistä,

– säästö saadaan siitä suuri.

Konsa konnia ei kiinni saada,

tarvita ei vartijoita,

sulkea voi vankityrmät,

– säästö saadaan siitä suuri.

Pannaan armeija pihalle,

tuhat miestä turhanpäistä,

säästö saadaan siitä suuri,

konsa ihka ilmaiseksi,

tulee naapuri tilalle.

Valtio on taas varoissa

nimenä tosin – Venäjä!

Hyttynen on täällä taasen!

Kesäaamun kunniaksi

tänään helskytti Hesari,

– feministin estellessä?

salaisuuden kertoi suuren:

Hyttynen on täällä taasen,

tullut ihmisen iloksi,

mutta, mutta muistakaatte,

joka toinen vain on vaara,

joka toinen kiusa vainen.

Pahan kaiken alku naaras,

pistäjä iänikuinen,

ainut on veren imijä,

– meteen tyytyy kelpo koiras!

Paavossa vara parempi?

Oli tässä äsken, taannoin

kaksi Keskustan ”eläintä”

lä-, la-loppuista nimeä

Sipi, Puuma puntarissa,

kera Paavo Väyrysemme.

Konsa äänet laskettuna,

Hesarimme heitti huulta,

tutki tiukkaa äänestystä,

kutsui lehti kumma kyllä

tulosta tasapeliksi!

Paavo puhkui ja pihisi:

Minä itse, Paavo Suuri,

voitin taiston, kiitos kentän!

Selvää on nyt ilman muuta,

voittaja pitää valita!

Hävinneiden kanta toinen:

Äänestys vain neuvon antoi,

sitovasta ei puhetta!

Rovaniemi, ratkaisija:

Juha, Tuomo johtajaksi,

vaiko taasen, jälleen kerran

– Paavossa vara parempi!