jyrähteli
itse ukko,
salamoitsi
taivonkansi,
konsa
kerran seurakunta,
sekalainen
seurakunta,
kirjan
julkisti luvatta,
tekeleistä
sen sutaisi,
sisällytti
sen sivuille
sata
surkeaa runoa,
tuherrusta
turhanpäistä,
amatöörin
askarrusta,
iltapuhteen
punnerrusta:
Kelvoton
on riimikirja,
lahjaton
sen on sisältö,
– ei
se mieleni mukainen,
tahdon
taivaisen tapainen!
Kansa
täysin tietämätön,
typerä
ja taitamaton
vähät
neuvosta välitti,
kuunnellut
ei käskytystä,
omaksensa
otti kirjan:
Painos
loppui alta päivän,
– tyhjä
tiskinkin alusta!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti