Jossain Pohjolan perillä
kartano, tosi sorea,
- odottelee ostajaansa,
joka kurjan kunnostaisi
ilman kaupungin tukea,
- sentinkään verovaroja!
Ja mikä parasta oisi,
kehittäisi kaupunkia,
- elinvoimankin osalta!
Pahinta olisi, tietty,
että, loppujen lopuksi,
- sitten vuosien perästä,
kaupunki perisi kaiken
- kera velkojen, ”varojen”!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti