Äsken, aamuvarhaisella,
kiertelin mä rauhaisasti
Kivisillan kinkamilla
Keravanjoen sivulla;
etsin löysin kaikenlaista,
- kaunista ja kummallista!
Huomasin mä kulkiessa
-paikalleen pysähtyessä;
alue on pullollansa
kaikenlaista katsomista,
josta voi joku kysyä,
- ympäristötaidettako!
Näky muutama, jokunen
synnytti runonsäkeitä
jotka kaunis, viisas voisi
sijoitella kohdallensa
- alle oikean kuvasen!
Hän poimi pullasta rusinat,
- puutteessa jo monta vuotta,
tähän posti ei välitä,
vetäise punainen viiva,
- leivätön on roiston pöytä,
tosi taidetta kivestä,
- ihan putkeen ei se mennyt,
kukka mummon akkunalla,
sekaisin kuin seinähullu,
kaksi huntukaunotarta,
- sinivalkoinen on Suomi,
kultu, kukkia sinulle,
Soraset kera Kivisten,
- Jokisen eväät joessa,
lahoaa kuin kaide sillan,
- siisti kuin Keravan roskis!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti