Iltalehden ihmemiesi,
- Lauri Nurmi, toimittaja,
lensi kanssa kuuluisuuden,
demaripomon isohkon,
- Antti Lidtmanin ”oloisen”
Urho Kekkosen karuille,
- Lapin laajoille saloille!
Pääministeri ”tuleva”
- arvon Antti, tuo demari,
liki siltä istumalta,
- lempo Laurin laittamana
omi puiston Kekkoselta
heti, oitis sen nimesi
- Antti Ilmarin alaksi!
Kuin paita ja paljas peppu
kaksikko tosi komea,
- laski laulellen latuja,
kierteli ravintoloita,
hikoili ylämäissä
- lammasnahkaturkeissansa!
Hurjan hiihtelyn lomassa
Petteri ja Riikka Purra
sähläilyineen, saksinensa,
kuulivat taas kunniansa
suusta suurehkon demarin,
- Laurisen lurittamana!
Kuni Kekkosen ajalla,
yksi puolue, porukka,
- tällä kertaa, ei kokoomus,
tuomittiin ikiajoiksi
kelvottomaksi, pahaksi,
- siis ministerittömäksi!
Runoilussa Lauri Nurmen
oli karski Antti herkkä,
munkki-, kaakaokaveri,
- ilmeisen sukulaisrakas,
kalastaja, kiekkokarju,
tuomarinakin jämäkkä,
kerta kaikkiaan kyvykäs,
- pätevä pääministeriksi,
Runoilussa Lauri Nurmen
oli arvon Antti Lindtman,
kuni keisari, kuningas.
ilman yhtä ainokaista
- - poikkipuolista riviä!
Joku viisaahko sanoisi,
- josko vielä uskaltaisi:
Karhua sä ällös nylje
- ennen otson kaatamista!
Hunajaa älä hamua
- ennen herkun purkitusta!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti