Valtataiston tuoksinassa
konsa kansankiihottaja
Mirella Marin, demari,
jäikin vasta kolmanneksi,
odottamaton tilanne,
tappio kotioloissa,
kävi kurjan kunnialle,
sydänjuurin hän vihastui,
kaikkein nähden suuta mursi,
hylkäsi oman väkensä:
Oi, sä surku Suomen kansa,
kanssasi enää en leiki,
- pidä tunkkisi, typerys!
Punahehkuposkisena
Mirella Marin, demari,
lausui siltä seisomalta:
Minä ryhdyn, aivan kohta,
- syksyn synkän saapuessa
paaviksi, ylipapiksi,
kuninkaaksi, keisariksi,
tsaariksi, takapiruksi,
sisar hento valkoiseksi,
taivaanrannanmaalariksi,
guruksi, manageriksi,
herranterttuherttuaksi,
Nato-liiton pääpomoksi
ja jos muuhun ei minusta
- vaikka porsaspaimeneksi!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti