Kesken talven tuiverruksen
Kivisillan tuntumassa
- lumihangessa kävelin,
itsekseni arvuuttelin,
- mitä tässä on tekeillä!
Päätä puistelin ja raavin,
- ja sain tikkuja käsiini!
Viisas vieressä tokaisi;
- ällös ystävä välitä,
sitä ei tajua, tiedä,
- ei edes sokea Reetta!
Pitkään siltä seisomalta
yhdessä me katselimme
- kivi- ja lumikasoja,
kuoppia ja kumpareita,
- bulevardeja isoja,
polkuja ja viertoteitä,
- tulevaisuutta Keravan!
Nuori neito vierestämme
- meitä vanhoja valisti,
tänne lintuin laulumaille,
- joutopeltohehtaareille
oli tulossa Asuntomessut,
- kylän kasvojenkohotus,
mutta nyt on kaikki auki,
- peitossa sumun ja usvan!
Mutta, mutta arvon herrat,
odottakaa, itkemättä,
- vielä vuosi, puolitoista,
alueella saattaa silloin
olla pystyssä rakennus,
- tai peräti, puolitoista!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti