5. heinäkuuta 2021
Heinäkuussa maanantaina!
Heinäkuussa maanantaina
minä matkasin junalla
Parikkalaan ja Orolle;
runot jäivät rustaamatta,
- ellei lasketa tätäkin!
6. heinäkuuta 2021
To-pe-li-us, koivu, tähti!
To-pe-li-us, koivu, tähti,
koivu, ukkonen, salama.
Venäjälle viedyt lapset,
pienen pienet tyttö, poika
muistissa vain koivu, tähti
kirmasivat päin kotia,
pääsivät lopulta, viimein,
onnellisesti perille.
Pyhäin Polkujen porukan
suuntana oli Orolta
Putikko ja Punkaharju!
Koivu, kuulu ja komea,
oli nyt välietappi.
Paha ukkonen, salama
oli taas tuhoa tehnyt;
silti puu odotti meitä,
oikean polun opasti.
Loppumatkan enkeleinä
kaksikkomme Unto, Heikki,
meidät uupuneet opasti
Putikkoon ja kyytiin bussin.
Isä, äiti, Punkaharju
syötti, juotti lapsukaiset,
päästi vielä alle peiton.
Loppukirjoitus kipakka:
Kumpi kahdesta parempi,
sitkeämpi sinnikkäämpi!
Totta kai me kuntohirmut
vanhoja kun jo olemme,
ja se vanhempi tapaus
- taisi vain tarua olla!
7. heinäkuuta 2021
Lep, kuus, koi sekä kataja!
Pyhäin polkuin metsäveikko,
vaeltaja vallan vinha,
Luston mailla lämpöisillä
tutkaeli puulajeja.
Tuli turjalle tutuksi
mänty, honka ja petäjä,
lep, kuus, koi sekä kataja,
lajit uljaat ulkolaiset,
kuulu Pihlaja, Uralin,
lajit nuo latinalaiset!
Mitä tunnissa opimme,
talletimme taakse korvan?
Josko mielessä on bisnes,
hyvästä ei joulukuusi!
Visakoivu on parasta,
mitä tarjota voi metsä,
kiloittain käy sillä kauppa,
kilo maksaa euron, kaksi,
parhaimmillaan viisi, kuusi,
- runo loppui, korjaa luusi!
8. heinäkuuta 2021
Karsikkokivi, tuo kuulu!
Karsikkokivi, tuo kuulu,
osui kohdalle porukan,
eläviä kun olimme,
- matkassa ei vainajia,
juomatta jäi viinaryyppy,
- vesi kelpasi monelle.
Kiveltä pyhä porukka
tavoitti Enoa kohti,
- jalan astui joutuisasti.
Satametrinen majakka,
kerrottuna kolmosella,
hoiti virkaa koivun, tähden.
Häpeä minun sanoa,
että äijä-, akkalauma
astui bussin astimelle,
tovin laiskana lepäili.
Jalan konsa jatkui taival,
vauhdikkaasti, ei hitaasti,
hullun hurman vallitessa
jatkuin pitkään marssin kulku,
ylös ja alas mäkiä,
vaikka kutsui bussikuski
kuni paimen lampaitaansa.
Viimein sentää järki voitti,
jätti kiireinen porukka
voimaa huomisen varalla,
- sisua sitä enemmän!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti