Voi sinua, Suomi-parka!

Voi sinua, Suomi-parka;

ensin pellot sä paketoit,

tuhosit työt esi-isien,

mitätöit ihan surutta

triljoonat hikipisarat,

jotka vuoti maamies, urho,

- kostukkeeksi maankamaran!

Nyt on vuorossa sinulla

ojitetut suot, nuo oivat,

- hedelmälliset tilasi,

jotka mäntyä ja kuusta

- kasvavat tosi isosti!

Ojat, hienot, oivat, suorat,

- kaivetut käsin verisin,

peittää nyt on aivan pakko

jotta metsä tuottavainen

muuttuisi mukamas oitis

- kelpo keidaskompleksiksi!

Sitten vasta mä mitätön,

Kalevi Keravalainen,

- raatajan polo pojunen,

sinua ylen ylistän,

kiitän sua, Suomi-parka,

kun teet työsi loppuun saakka,

konsa Mannerheim on Heikki,

katu, tie, tuo asvaltoitu,

- kasvaa taasen nokkosia!