Kalevaisen aamun alla

Tänään, helmikuun lopussa,

kalevaisen aamun alla,

postiluukku kun kolahti

- kello taisi olla kaksi

minä hetkessä heräsin,

- ilahduin ikihyväksi:

Kuulu kaksikko Hesarin;

Heli sorja Saavalainen,

Markus mainio Jokela

ynnä päällepäsmäreinä

pätevä ”pomoporukka”

Pipsa, Virve, Anne, Marko, Matti,

oli oivin, taitavasti,

kaiken kansan kuultavaksi,

jutun taikonut minusta,

runoistani rustatuista

sivun söötin sommitellut,

paperilla painatellut,

nettiin antanut enimmät,

olennaisen julki tuonut

- vähäisestä Väinämöstä!

Kuvan, tekstin konsa katsoin,

tarkkaan silmin sinnittelin,

itkin onnesta, ilosta,

unta silmiini en saanut,

oli poikasen poloisen

pakko kiitos kirjoitella,

- runo rustata ilolla!

Mutta ei ilo ikuista,

sillä kohta, viikon päästä,

koittaa arki armotonna,

muutto alta putkirempan,

- edessä ”evakkoretki”,

Mutta onneksi minulla,

minulla ja vaimollani,

- toisin kuin Karjalan väellä

edessä on ehdotonna

- toki myös paluu takaisin!