Punastui, häpesi – tuskin!

Mittava ministeriö,

- se vinha viherväkinen,

puhkui, pähkäili ja päätti:

Viettävä jos viljapelto,

alempana laita toinen,

ällös lantaa sä levitä,

apulanta on aseesi,

- kasvun antava apuri!

Tajunnut ei ärjy äijä,

- kallispalkkainen kaveri,

että kielsi hän samalla

luomutuotannon tylysti,

koska säännöissä vain lanta

sallittu on kasvukeino,

apulanta rosvousta,

- luonnon riistoa ruminta!

Konsa tyhmyri tajusi,

- sata kertaa kerrottuna

oikean asianlaidan,

vähin äänin äijärukka

perui tyhmän päätöksensä,

- punastui, häpesi – tuskin!