Kalevi Koskela, Kerava 100 lähettiläs

sunnuntai 6. heinäkuuta 2014

Runon ja suven lumossa

Kulunut on kolme vuotta
konsa kuljin Tallinnassa
hyvin varhain aamusella
pitkin hiljaista katua,
Vapaan kansan aukiolta
kohti Laulujen Lavoa.

Tippa silmässä mä seisoin,
lavaa tyhjää tuijottelin;
ketään ollut ei lavalla,
katsomossa kaksi miestä,
minä ja joku turisti.

Tippa silmässä mä seisoin,
lavaa tyhjää tuijottelin:
Täältä alkoi vallanvaihto,
omiin kouriin onnen otto,
laulamalla, ei väkisten,
tanssimalla, ei aseilla.

Tänään kuudes heinäkuuta,
runon ja suven lumossa,
myötä Eino Leinon päivän,
rustailen tätä runoa:
Iloni on suuren suuri,
konsa kuulen Pääkköseltä,
sivuilta eto Hesarin:
Laulujuhla on isompi,
suurempi kuin konsaan ennen!

Tänään kuudes heinäkuuta,
runon ja suven lumossa,
katse kauas suunnattuna
tippa silmässä mä seison,
kuulen kuinka kaikaa laulu
laulu Koidulan Lydian,
- laulu kansan itsenäisen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti