Kiviä kotipihalta

Turkka saa kivet esille,

kivensä kotipihalta,

konsa herra Kirkkopelto,

Joukon oiva oppipoika,

professori varreltansa

kiinnostui eto kivistä,

kivistä tosi kivoista,

joista Turkan tarkka katse,

tosiaan on tunnistanut

elukoita; leijonia.

Menemättä jää minulta,

pojalta Taka-Hikiän

kokoelma Jouko Turkan

tosikkona katsomatta;

Aleksis Kivi on ainut,

ainoa kivi minulle,

jota kannattaa ihailla,

katsoa jopa rahasta,

mutta hänkin on ikävä kyllä,

kuollut kuin kivi, eloton,

Kivi Rautatientorilla!