Vienan
mailla viivyin hetken,
oivan
hetken onnellisen.
Muistutit
minua muusta,
Stalinista,
surman suusta.
Kovia
olet kokenut,
vainot,
vankilat Stalinin,
kidutukset,
kärsimykset,
surman
luodit, turman tuskan.
Sanoit
sä monella suulla;
Putin
paljon on parempi.
Mutta
muistaako sinua,
sitä
uskalsin kysyä.
Vastasit
sä vaikeasti:
Ehkä
joskus juhliessa,
tuskin
arjen askareissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti