Nyt on juhla karjalaisten

Tämä runon tein

Karjalaisten kesäjuhlaan

Lahteen 15.-17.6.

Sen esitti siellä juhlan juontaja

Petri Paavonpoika Liski.

Tällaiseksi sen sepustin,

väänsin, käänsin ja viritin.

Parempaan ei nyt minusta,

- hämäläisestä pojasta.

Liekö se suuhusi sopiva,

kelvollinen kekkereihin,

kansanjuhlaan karjalaisten!

Nyt on juhla karjalaisten

Terve teille, te toverit,

kaverini karjalaiset,

kurjat, ja hyväosaiset,

muutkin ”surkusuomalaiset”!

Tulkaa tyttöset tupahan,

aittahan akat ihanat,

- miehistä vähät väliä!

Mutta konsa nyt on juhla

tulkaa te myös heiloinenne,

lankoinenne, lapsinenne,

- koko sakki seuraksemme!

Minä, Petri Paavonpoika,

Kansallisen kammioista,

Teatterin tietämiltä

toimin täällä päsmärinä,

juhlahetkein juontajana.

Mun on täällä lysti olla,

Lahden mailla lauleskella,

tungostanne tuijotella.

Annan teille ohjenuoran,

vinkkini kotikutoisen,

ketä kuulla, minne mennä:

Akka kuule ja kuleksi!

Kuule kuinka laulaa Veikot,

- Lauluveikot ”Viipurista”.

Kädentaitoihin tutustu,

katso kaulimen kulua,

tutki piirakan rypytys.

Ryhdy miesi mestariksi,

juokse maili tai maraton.

Jos et turja juosta jaksa,

vuole veitsi veljellesi,

kukkakeppi kullallesi.

Eukko etsi juuriasi,

ujostele ällös ukko,

toimios takapiruna,

sukupuusi piirrä rutja,

siirrä lapsille perintö,

- kauniin Karjalan kukoistus!

Vielä viime neuvo vinha:

Älä kirkkoja ohita,

pelkää piispojen puheita,

saarnaihmisten sanoja.

Sisään astu urheasti,

kaunis kynttilä sytytä,

muistele rajantakaista,

- seurakuntaa, sen surua.

Kirkko, kaksi kierrettynä

muuttaa mielesi hyväksi,

päivämarssin mahtavaksi,

juhlamme - iki-iloksi!