Keravalla kun mä kuljin,
mietin hiljaa mielessäni,
- mikä maa mikä valuutta!
Siniristi miksei liehu
kaupungintalon katolla,
- isänmaallisten iloksi!
Keravalla kun mä kuljin,
mietin hiljaa mielessäni,
- mikä maa mikä valuutta!
Siniristi miksei liehu
kaupungintalon katolla,
- isänmaallisten iloksi!
Ensi syksysunnuntaina
on taas Tuomas Sammelvuolla
tiukka, ja kamala paikka;
ollako vai eikö olla
kurja, kuulu Otto Wille,
- vasalli veli-Venäjän,
- vai Carl Gustaf, ”suuri suomalainen”!
Kaksi suurta peukaloista,
- Kurvinen, Marin, parina,
ilon otti Huuhkajista,
- Suomen suurista pojista,
jotka pääsivät kisoihin
- elämänsä ensi kerran!
Kiikkui kaksikko korea
huuhkajasakin selässä,
- siivellä sikahyvällä,
kuni ennen Ruotsinmaalla
Nils Holgersson, Peukaloinen,
- hanhimamman kantamana!
Kesäranta, kuulu paikka,
tarjosi tilat, sapuskat,
Suomen suurille pojille
ja toki sivussa siinä,
- Marinille, Kurviselle!
Oi sä arvon toimittaja,
- urheilu- ja sporttiherra,
kysäisen mä nyt sinulta:
Kun nyt Piispanen kelasi
äsken kultaisen mitalin,
onko mies, tuo mittavainen,
Suomen ”Vuoden urheilija”,
- vaikkei hän olekaan ”Tähti”!
Pisa-tutkimus osoitti,
ettei täällä Suomenmaassa
aivan kohta koululainen
- osaa laskea, tavata!
Sivistynyt Suomen poika,
- tyttöä unohtamatta,
polkee kaukana takana,
- Viron, muiden kärkimaiden!
Voi, voi, liekö syynä siihen
- karmea tosiasia,
että hallituksessamme
nykyään hääräävät vasurit
Li S A ja Jii Saramo
- opetusministereinä!
Vai liekö surkea tilanne,
- tuo laskeva lehmänhäntä,
vielä vanhempaa perua,
tasa-arvosen ajoa,
jolloin oppilaan jokaisen
piti yhdessä oleman,
jolloin luokan tahdin näytti
- oppilas hidasälyisin!
Toki, ykskaks yllättäen,
senkin keksi ja pakotti
- vihervassaridemari!
Kirsi Kaulanen tekaisi
- likimain liki näköisen,
patsaan Mauno Koivistosta,
- presidentistä, Manusta!
Pakko tässä on todeta;
patsas, tuo tosi komea,
- Paavo Lipposen valinta,
kovin on vajaa, siis ”torso”,
ilman päätä ja käsiä,
- jopa vailla vartaloa!
Pakko tässä on todeta:
Jäljellä on pelkkä tukka,
- surkea sekin minusta,
tuulessa kun heiluu tukka,
poissa kun on pystytöyhtö,
jonka piirsi Suomalainen,
- kuulu pelkkänä Karina!
Emman suulla ja sanoilla
vitivihreä porukka,
- puolue liki punainen,
kehui, väitti ja vakuutti;
me, minä, jokainen meistä,
antaa melkein kolmanneksen,
kaikesta ikiomasta,
autoista, kesämökeistä,
tuloista, käteisvaroista,
yhteisen hyvän nimissä,
- kirkon, valtion varoiksi!
Ihminen älä uneksi,
- totuus kun on täysin toinen!
Emman suulla ja sanoilla
vitivihreä porukka,
- puolue liki punainen,
vaati vallan vimmatusti;
oitis täällä Suomenmaassa
suojeltava on maat, metsät,
meret, järvet (ja lätäköt)
kolmekymmentä prosenttisesti,
tai joka kolmas, nyt aluksi
ja vielä ihan lopuksi
- luonnonmetsät kaikkinensa!
Eikä tässä vielä kaikki,
- likimainkaan aivan kaikki;
oitis pantava on täällä
- pannaan uudet turvepellot,
turvesuot on melkein kaikki
ennallensa saatettava
- alle aikayksikössä!