Kalevi Koskela, Kerava 100 lähettiläs
Yhdistyneet kansakunnat,
jolta puuttuu, valta, voima,
kyky, taito, kaikki muukin,
vakavissaan väitti äsken:
Israel, Lähi-idässä,
tehtaili sotarikoksen,
tuhosi pari taloa,
joissa ei mukamas ollut
- sotilaita, ei aseita!
YyKoo jätti huomiotta
tuhannet omatekoiset,
- umpimähkäiset raketit,
jotka verta kaihtamatta,
Hamasin lähettäminä,
- siviilejä surmasivat!
Voi tuota Ohisaloa,
- köyhyystutkijatytärtä,
kun ei kurja mistään löydä
lain apua, ei tukea
Kesärannan ruhtinaalle,
joka raataa päivät pitkät
köyhänä kuin kirkonrotta,
ja jää ilman aamiaista
- Kela josko ei tukena!
Demari tosi usea,
yksilö, koko porukka,
- etenkin keravalainen,
ratsastaa tätä nykyä
kuvalla Marinin Sannan,
- kauniin, viehkon päädemarin,
mikä on tätä nykyä
- Kesärantakiemuroissa
äänestäjän katsannossa
- pelkkä kurja, pitkä miinus!
Kuuluisa käsi Jumalan,
- omittu Maradonalta,
näytti Järvenpään pojille,
jääräpäisille tytöille,
pakko on paras valita,
eikä kurjaa keplotella,
vängätä väenväkisin,
ohitse tosi osaavan,
joka täyttää myös kriteerit
- koulutuksensa osalta,
enää ei ees Järvenpäässä
- tällainen peli vetele!
Jälkikirjoitus kipakka;
- ”Arpa” ratkaisi valinnan!
Lotta, pappa ja Oatly,
voi, voi teitä tomppeleita,
- teitä kahta ensimmäistä,
kumarsitte kun te taannoin
- maahan asti kolmannelle!
Voi, voi teitä tomppeleita,
ylistitte yhteistyötä
- yli kaiken ymmärryksen,
oitis sillä seisomalla
- moni katsoja katosi!
Jäljelle jäi seuraajaksi
Svea-mamma, runtti Ruotsi,
- muutama viherpipero!
Moni itki ja häpesi!
Sanna on kuni kasakka,
- rakas veljemme Venäjä,
joka ottaa tunnetusti
aina kaiken irtonaisen,
- mistä Sauli jo sanaili!
Väkivalloin konsa äsken,
- pommiuhkajuonellansa,
vitiVALKOinen VENÄJÄ,
kaappasi Pratasevitsin,
heti, siis likimain oitis,
kaksikko iki-ihana,
Mirella ja pikku-Pekka
- tuomitsi tylyn tekosen!
Vitivalkoinen jos poissa
- Venäjä-sanan edestä,
olisi kulunut hetki,
vuosi taikka vuosikymmen,
ennen kiukkupurkausta,
- herrojen ulostuloa!
