Mirella Marin, demari!

Mirella Marin, demari,

utelen minä sinulta

- nyt kun vallassa kökötät,

kannatatko lakkoilua,

- tukilakkoja tuetko,

korotuksia ajatko,

- toivotko yli-isoja,

mitä mietit ”rikkureista”,

- mitä taas vihapuheesta,

saako tyttö työtä tehdä,

- ankaran lakon ajalla,

kotomaassa onko tehdas,

- parempi kuin kaukomailla!

Kurja yksi pilkku kolme!

Pieni Tuusulan pitäjä,

- aito helmi Suomenmaassa,

kohta, tuossa tuokiossa,

valahtaa kirosanaksi,

- Aa-Yy-äijien puheissa,

konsa kunnan palkollinen

lisää liksaa saa isosti

itseksensä, yksinänsä,

- lomakkeita täyttämällä!

Ruksit oikeaan osuvat

korotuksen tuovat oitis

- prosenteissa kymmenissä!

Pitäjässä konsa vielä

- sama toistuu vuoden päästä,

ymmällään on Aa-Yy-liike,

pomoparka linnassansa

- vihainen kuin härkä, sonni!

Enää kenkään kun ei maksa

jäsenmaksuja isoja,

ketään kiinnosta ei laisin,

Aa-Yy-liikkeen aikaansaama

prosenttiluku mitätön,

- kurja yksi pilkku kolme!

Unionin jättiuhka!

BRexit konsa nyt on totta,

- FIxut seuraavat perässä!

Voi sinua norpparaukka!

Voi sinua norpparaukka,

kotisi kun sä kadotit,

Saimaan rannoilta upeilta

- jouduit Helsingin ”iloihin”!

Tuskin saat sä lohdutusta,

vaikka vihreä inehmo,

varta vasten sulle taikoi

- valtavan oman asunnon!

Lohduta ei rantatontti

mahtava merinäkymä,

makeavesisyvänne

- kun jäit vaille vaimoasi!

Lohdutan minä sinua,

Suomenmaassa on satoja

kaksijalkakulkijoita,

joilta puuttuu aivan kaikki;

- vaatteet, katto päältä päänsä!

2. 2. 2020 Toinen toista kun on päivä!

Toinen toista kun on päivä,

- päivämäärä vertaa vailla,

tiutiu kun on vielä vuosi

aie on tosi monella,

varsinkin professorilla,

hajamieli-ihmisellä,

- solmia avioliitto!

Tämä päivä kun valinta,

varsin on todennäköistä,

ettei mieheltä monelta

- unholaan jää, ei unohdu,

elon suurin vuosipäivä,

jolloin välttyy kaulimelta,

- karmealta päänsäryltä!

Kenen vuoro on munata!

Kenen vuoro on munata,

Euroviisuihin edetä,

- täältä Pohjolan periltä!

Tyrkyllä on kurjaa kuusi;

Tika, Aksel, Catharina,

Sansa, Formula, Erika!

Heistä yksi ainokainen

lähtee matkaan suurin toivein,

- ennakolta suosikkina!

Paluu arkeen on kamala,

kaukana ei ”voittajalla”

- itku, hammasten kiristys!

Lohikoski, Mannerheimi!

Ennen vanhaan Suomenmaassa

Mannerheim oli pahinta,

mitä tiesi toinen puoli

- isänmaata itsenäistä!

Nyt on aika aivan uusi;

Lohikoski, tuo vasuri,

kelvokas keravalainen,

- puolella on Mannerheimin!

Vitsi, vitsi, vielä vitsi;

kyse on nyt Me-talosta,

jota hoitaa oiva liitto,

- jonka Mannerheim perusti!