Antti, Antti, Sirpa, Sirpa!

Antti Rinne, aikapoika,

joka johti hallitusta,

jälkeen järkkypotkujensa

tunnustelee ”täysin uutta”,

- hirmu oivaa hallitusta!

Demareista ottaa kannan

Sirpa Paatero, hyväkäs,

jonka Antti poies potki,

- viereltänsä virtaan heitti!

Lain ei uutta Suomenmaassa!

Haavisto ja al-(ko)Holi!

Pakko tyhmän on kysyä,

saako arvon Antti Rinne

Sirpa Paateron lisäksi

- herraseuraa Haavistosta!

Vertaa al-(ko)Holi, Posti!

Kuni akka Antti kesti!

Kuni akka Antti kesti

kovan, kurjan kohtalonsa;

konsa koitti kolmas kerta

kuulla syntyjä syviä,

vasta silloin mies tajusi,

- että on tosi kyseessä!

Erotiedotus toverin,

- vaalivirtenä vasiten

oli herralla upea!

Itkua ei silmään tullut,

paha flunssa painoi päälle!

Sormi syyhyää monella!

Suuressa punasakissa;

Timo, Antti, Tytti, Tuula,

Sanna, Eero, Ville, Jutta,

Urpilainen, Tuppurainen,

Haatainen, Marin, Harakka,

Lindtman, Skinnari ja Heinäluoma,

sormi syyhyää monella,

syy on siihen sankareilla

- paikka pääministerinä!

Koko kelpo konkkaronkka

- vielä nyt, nimellisesti,

antaa Antille tukensa,

- Rinnettä ei vielä kaada,

mutta auta meitä Suomi,

kun on arvon Antti Rinne

- vainen pelkkä kurja haaska!

Kinkku, mi elää halusi!

Kinkku, mi elää halusi,

- päätyy pöytään Mäntyniemen!

Rinne on ihan hukassa!

Rinne on ihan hukassa,

teillä tietymättömillä

koko heppoinen kopukka,

- punavihreä porukka:

Ollako vai eikö olla

- Audi-penkki pyllyn alla,

Suomen kansaa kiusaamassa

- muuntelemalla totuutta!

Rinne on ihan hukassa,

totuus on sanapahanen,

- vertaa vaikka vanha Pravda!

Rikkiammuttu soturi!

Rikkiammuttu soturi,

- politrukki, vanja, ”ryssä”,

vierelleen sai kynttilöitä,

- ”valon tuojia”, useita,

yhden per jokainen päivä,

jolloin ystävä, toveri,

- naapuria kiusoitteli,

Suomi-neidon aikoi naida,

- Lenin-päätöksen perua!

Kasarmitorilla, eilen,

kynttilöitä kanniskeli

- rohkeasti, pelkäämättä,

arvovaltainen porukka;

Jan ja Sauli, Antti, Tuula,

- urheimmat etunenässä!

Juhlahetki kun ohitse,

lähti sorja seppelviesti

Hietaniemen hautuumaalle

Mannerheimin, sankareiden

- muistoksi ja kunniaksi!

Vaikka Urho ei elossa,

nootti tuskin on tulossa

- ystäviä kun olemme,

vaikka vielä ei Venäjä

aloitusta aina muista,

syyllistä esille saata,

- tunnusta pahaa tekoa!