”Naiset, valta ja unelmat”!

Vassarin valitsemana

Mäntyniemi-mittelössä

käytössä on konsti kelpo:

Poljento mitan Kalevan

otsikossa tarttuvassa,

- Naiset, valta ja unelmat!

Siitä tykkää tunnetusti

Väinämöiseksi nimetty

Kalevi Keravalainen,

- minä mies liki mitätön!

Loppiaisen autuudeksi

Hesarille heitetystä

ihanasta otsikosta

innostuin tosi kovasti;

päästin irti Väinämöisen,

- runoniekaksi rupesin!

Kuvassa on kolme naista,

ihanaista impyettä,

- kalevaista kaunotarta:

Louhi, Pohjola emäntä,

Aino, Väinämön valinta

sekä vielä viimeisenä,

- kolmantena, Tuonen tytti!

Mutta ken kukin on heistä,

- Tarja, Tuula, vaiko Merja,

kunkin on oma valinta,

turha syytellä minua,

viatonta ihmislasta,

- Kalevi Keravalaista!

Loppiaisen tietämissä

vassarin valitsemana

luvassa on paikan päällä

kanteletar-kaiutusta

- à la Korhonen, Hovatta!

Kolmikon kinastelussa

unelmista kun puhetta,

pakko tyhmän on kysyä,

- ilkeillä vähän lopuksi;

miksi paikalla ei Jutta

- mukanaan unelmahöttö!

Ja vielä ihan lopuksi,

tasa-arvotantereella

miksi sorrettu on miestä,

miksi mies on maahan lyöty,

- kutsumatta taas jätetty!

Naturadoku upea!

Ilmalaivakatsannolla

”Meidän maamme – Vårt land”, näytti,

tosi oivasti osoitti,

- todisti viherväelle,

että Suomessa on puita

enemmän kuin kaksi, kolme,

metsää kun on kaikkialla

kauemmas kuin kantaa silmä,

- korpikotkan kaukokatse!

Josko tästä huolimatta

vielä jotkut jääräpäiset

epäilevät, eivät usko,

- tässä heille vanhan neuvo:

Oi sä Tuomas-kuomaseni,

epäuskoinen olento,

- vitivihreä inehmo,

Sammatista Uhtualle

astu Lönnrotin perässä,

- käyden kahdella jalalla;

koita olla sitkeästi

omaan autoon astumatta,

- vaikka mielesi tekisi,

vauhdilla vähän hitaalla

ehdit nähdä metsää, puita,

koko matkan kaikkialla,

- kahta puolen pitkää tietä!

Ja etkös sä aivan kohta,

- kokemuksesi muassa,

salli käyttää metsän puita

- hiilen, öljyn korvaajina!

Moittii Erkki entisiä!

Taasen yksi entisäijä,

moittii Erkki entisiä

suuria lähettiläitä,

- miinakiellon moittijoita!

Erkki entinen etevä,

ministeri mittavainen,

ulkosuhteiden suhari,

Tarja Kaarina Halosen

kaveri, kamu, toveri,

lain ei syytöstä sulata,

että ”Ottawa” olisi

puolustuksen purkamista,

isänmaan alasajoa,

- munaus ylitse muiden,

jota täysin kannattivat

- Erkki, Tarja - kaksikkona!

Mitä siihen nyt sanoisi;

että näitä tällaisia,

jäävejä, jämähtäneitä,

entisiä taitavia,

- demariministereitä!

Matkassa hakku ja lapio!

Buffalosta, lännen mailta,

piti kultaa kaivettaman

- mailalla ja luistimilla!

Vain voitto kyllin on sakille

meille kaikille, minulle,

polvihousupoikasille,

- hehkutti liki jokainen!

Vaan kuinka kävikään kurjan;

tullut lain ei tuomisia,

ei ees lohtupalkintoja,

- mitaleita tuohisia!

Ehkä oisi Suomi-poikain,

jäisen kiekon jättiläisten,

ollut syytä ottaa oppi,

- mallia, esi-isiltä!

Mennä sinne kultamaille

nöyränä ja hihkumatta,

- matkassa hakku ja lapio!

Jos sä Tahvo Taiteilija!

Jos sä Tahvo Taiteilija

tunnetuksi tulla aioit,

saada suurta kuuluisuutta,

valtion apurahoja,

mainetta yli rajojen,

päästä kulttuurisivuille

kuvan kanssa taikka ilman,

pilkkaa valtauskontoa,

(älä vieraita vihoita),

sika aiheeksi valitse,

oivaa on jos on esillä

ristiriipunta, imetys,

- napanuora ja nakuilu!

Ja vielä viisaaksi lopuksi;

kirkko paikoista on parhain,

- pilkka siellä pistävintä!

Forssassa punakapina!

Forssassa punakapina;

Tää kaupunki työväkinen,

pitäjä perin punainen,

lottia lain ei sulata,

Lotta-patsaasta perusta,

tänne patsasta ei tuoda,

- vaikka saisi ilmaiseksi!

Sitä turha tyrkytellä,

vaikka varsin tunnetusti,

oli lottia myös meiltä

- maatamme pelastamassa,

konsa vanha vainolainen

jälleen kerran, taas, kuritti

pientä Suomea surutta,

konsa soittivat rajoilla

huolta murhetta, surua

Otto-Willen orkesteri,

- Stalinin urut kamalat,

vaikka korvasi porukka

- miehisen divisioonan!

Jälkikirjoitus kipakka:

Lotta Svärd on pystyyn pantu

armon vuonna kaksinollla,

eikä aikana kapinan,

- yksikahdeksan alussa!

Urakka on loppuun saatu!

31. joulukuuta 2017

Urakka on loppuun saatu!

Urakka on loppuun saatu,

ohitse on Väinämöltä

Suomen sankaritarina,

- satavuotinen savotta!

Olkoon seuraava satanen,

josko vainen mahdollista

vielä hieman onnekkaampi,

- rauhaisampi, antoisampi!