Eikö jo ole ohitse!

Vasen laita, x-lavea,

- nykyisin, kovin kapea,

kovin on nyt kallellansa,

idän suuntaan otsa maassa:

Yksi toisensa perästä,

- nimet jääkööt maininnatta,

Suomea on sättimässä.

Mitä siitäkin sanoisi?

Eikö jo ole ohitse,

- ainakin piti oleman,

sen ajan ikävän, kurjan,

jonka termi kuulu, kurja

alkoi suo, met, tu -tavuilla!

Hiljainen on vieraskirja!

Hiljainen on vieraskirja,

typerästi tyhjää täynnä,

juuri silloin konsa Kaisa

enin kaipaa kannustusta,

konsa raskainta on treeni,

rantahiekalla kun kansa,

sukukunta suomalainen,

vähin vaattein tai alasti

vuottaa talven taisteluja,

menestystä mahtavaista,

piristystä harmaan arjen,

- kultaa, palkintosijoja.

Kynään siksi tarttui Väinö,

Kalevi Keravalainen:

Vihoittele ällös meille,

typerille tyttärille,

polo, parka poikasille,

jotka muistamme sinua

vain kun hiihdät hirmuisesti,

ammut tarkkaan taitavasti,

- hymyilet podiumilla!

Meistä nyt älä välitä;

näytä sitkeä sisusi,

purista hikipisarat,

polun varteen ne purista,

- myös ne kaikkein viimeisimmät,

ruutia älä lain säästä.

kaada laikat joutuisasti,

harjoituksissa kuin oisi

- aseena pikakivääri!

Muista hiljaa mielessäsi:

Konsa talvi on alussa,

olemme me taas mukana,

voittohuuman vallitessa

- selkääsi taputtamassa!

Troijalainen puuhevonen

Migret-kakku päältä kaunis,

kotimainen kuin on sauna,

mutta vierasta sisältä

kuni antiikin ajalla

- troijalainen puuhevonen.

Saapa nähdä sattumalta,

troijalaisen torjujaksi

onko Suomessa nyt miestä,

konsa ilmeinen on vaara,

- juoni tuttu, paljastettu!

Kesäjuhlat karjalaiset

Tutustu, lue, ihastu,
lukaise sata säettä,
katso kauniita kuvia,
paina ruksi arvioksi!

Kesäjuhlat karjalaiset -2015,
seitsemän (7) sivua:
www.karjala-lehti.fi/download.php?taulu=lukijankarjala&id=2

Kaksi kelpo kellokasta

Kaksi kelpo kellokasta

Valkama ja Kuusisaari,

Image- ja Rondo-lehdet,

kipakasti kirjoitteli

kansamme valitsemista

perus-Suomen perhanoista:

Vallan kahvassa on sakki,

jonka joukko, ne valitut,

ovat tällä tietämällä

- avoimen rasistisia!

Asiaa kun ihmetteli

torstaiaamuinen Hesari,

kellossa jo toinen ääni:

Vallassa on nyt porukka,

jonka toimissa, tavoissa

on piirteitä pienoisia,

epäluuloja mamuista,

- muukalaisista yleensä!

Siinä kaikki kylttyyristä,

- kavereista kahden lehden!

Aa-Pee Pietilä piruili!

Tänään kesken keskiviikon

Aa-Pee Pietilä piruili,

Keskarissa herjaa heitti.

Liekö totta toinen puoli,

mitä miesi raapusteli!

Tasan onko turvan saanti,

rikas kun saa sen rahalla,

armosta vain köyhä, nainen?

Onko Suomen sossutantta

ihmiskaupan kannattaja,

huijarin tuki ja turva?

Miksi arvon arkkipiispa,

Tarja Kaarina Halonen,

tasa-arvovaltuutettu,

Pakolaisapu ja Pekka

ovat hiljaa hiiren lailla?

Liekö silmät suljettuna,

korvat vaikusta tukossa,

tasa-arvo turhan pantti,

- turvapaikka kun kyseessä!

Henki Helsingin on missä!

Dekadia konsa neljä

kulunut on siitä että

sopu syntyi Helsingissä

turvasta ja yhteistyöstä,

tahtoo Eurooppa ja Suomi

suuren juhlan järjestellä,

- Hesan hengessä remuta.

Pakko tyhmän on kysyä:

Mihin häipyi työ ja turva,

henki Helsingin hävisi,

- mitä tallella on siitä,

onko syytä teeskennellä,

Donetsk ja Krim unhotella,

mielestä pois mielistellä!