Vanhat laulut vaihdettava!

Suvivirttä ei suvaita,

Maamme laulukin pahasta,

onnistu ei nyt mukamas:

ulkoihmisten kotoutus!

Siksi tältä istumalta,

- heti, eikä ensi vuonna,

vanhat laulut vaihdettava,

sanat uudet laadittava!

Kansa ”suitsuttaa” Kataista

Tänään hehkuttaa Hesari:

”Kansa suitsuttaa Kataista”.

Totta vain on toinen puoli,

epätietoinen on toinen;

joko ei osaa sanoa,

taikka katsoo surkeaksi,

hallituksen – ja Kataisen!

Pue Jutta, ilkamoitse!

Halvalla pani Hesari,

Katja kanssa Tietäväisen

piikarukkaa piikitteli,

Jutan malliksi manasi,

- asetti akan alasti.

Toki kelpo kaksikkomme

pukineiksi pullukalle,

- liki missin mittaiselle

Jutta-tyttö julkimolle,

- ministerimiehellemme,

vähän vaatteita varasi.

Oli ohje oivallinen,

piikki julma, pistäväinen:

Pue tantta tyylikkääksi,

Jutta-tyttö järkeväksi,

piilota alusasunsa,

- unelmahötön höpinä.

Aseta akan asuksi,

- jottei ummehdu imago,

olkaimeton juhlavaate.

Äläkä sinä ikinä,

älä ilmoisna ikänä

- verkkosukkia unohda!

Pane rintaan merkki Erkin,

jotta saapuisi sanoma,

sanoma sadan soturin,

– rakentuisi rauhan aate.

Jotta kansa kiinnostuisi,

sossuaatetta ajaisi,

anna onneksi akalle,

sata tikkua salaista,

- tuhat tikkujäätelöä.

Takuu jottei unhottuisi,

Kreikka mielestä menisi,

anna armaalle akalle,

- oksanen oliivipuusta,

joka kasvaa kaiketikin,

vuosikymmenten kulussa,

hedelmiä tuottavaksi,

maamme onneksi, iloksi,

- sitä ennen ellei kuole kurja!

Suomiko suvaitsevainen!

Kesäkauden kynnyksellä

äkin paljastui papille:

”Suloisessa” Suomessamme,

kotikartanon kedolla,

kansankynttilän kujalla,

Suvivirttä ei suvaita.

Suuttui siitä pappi parhain,

aukaisi sanaisen arkun:

Rehvakkaalla rehtorilla,

pätevällä päättäjällä,

arvomaailma on outo,

komento tosi ”korea”.

Mallimaamme armas Suomi,

- mukamas suvaitsevainen!

Suuttui siitä pappi parhain,

teki miehekkään tekosen:

Jätti juhlan juhlimatta,

lapset kouluun laittamatta,

kotosalla virsi raikui,

kera kelpo kansalaisten.

Pakko tyhmän on kysyä,

järkiäijän ärjähdellä,

Suomiko muka suvaitsevainen?

Tässä paljon pohtimista,

aatosaihetta akoille,

miehillekin miettimistä!

Hesari ja kansanluokat

Lehti tutkaili, totesi,

kansanluokista kohisi,

- avulla asiamiesten.

Oli ennen, ehkä nytkin

yläluokan lempilapsi

itämainen matto aito,

arvostettu tyylitaulu,

- kera kultaisen kehyksen.

Vesi, viini ruokajuoma,

etnoruoka ruhtinaista,

- laihtuminen pääasia.

Lajeista paras taas juoksu,

pitkäin matkain pinnistely,

- jälkeen golfin, laskettelun.

Keskiluokan kermakakku,

”köyhälistön” käyntikortti,

nyt on, aina ja alati,

raskas ruoka, Wienerleike,

- paisti kauniin Karjalamme.

Kamalaa taas kasvisruoka,

- noutopizzakin parempi.

Sekalaisen seurakunnan

lajina on jäinen kiekko,

- katsottuna telkkarista,

joka aina on avoinna

- ehdottomasti esillä.

Olennaista ei omansa,

lihasliikunta hikinen.

Mikä milloinkin lajina,

- ilman yhteistä itua.

Bilderberg ja julki-Jutta

Konsa kutsu kuulununna,

pyyntö saapunut salainen,

pyhä pyyntö tullut tänne,

Jutta kulki kaukomaille,

linnun lailla lensi likka,

herraseuraan sinnitteli,

oli hällä suunta selvä:

Bilderberg-kokous kumma,

- se salaseuraksi sanottu.

Kadehtisi jottei kansa,

suuttuisi setädemari,

oli aikomus akalla,

olla tyttö turkulainen,

maalaismummo, meikäläinen,

- ihan yksityisinehmo.

Konsa matka maksettuna

valtion verovaroista,

köyhän kansan kukkarosta,

Jutan pakko julkistella,

- matkakertomus skrivata.

Liekö kertomus kulusta,

salaisesta sattumasta:

Peukaloita pyörittelin,

tikku-ukkoja tekaisin,

- siitä muuta en nyt muista!

Kuntavaalin kummajainen

Kaikki muut alamäessä,

– vanhat puolueet pulassa,

paitsi kurja Soinin sakki,

jolla kelpo gallupissa

viime kertaan verrattuna

kaksinkertainen on saalis.

Saapuminen synkän syksyn,

kauhun paikka puolueille,

niille vanhoille vasiten,

uurnille jos käy jokainen,

nykyaatos mielessänsä,

josko vielä ehtyy euro,

– Unionkin nurin menossa!