Kuolkoon kurja ryysyranta!

Tarja töksähti tylysti:

Kuolkoon kurja ryysyranta,

kaatukoon nyt ”Karhulahti”!

Turha köyhän on rutista,

suuta vääntää syrjäseudun!

Ylipäällikkö örisi:

Pidä puolta en puolustuksen,

varuskunnista välitä,

– itäisen rajan osalta!

Raharikkaiden alue,

etelä, on eri asia!

Kunniaksi Kim Jong-illin

Tänään helskytti Hesari,

suru-uutisen esitti,

jotta kuulu tähtösemme

– Laura Anneli Lepistö,

tieten taikka tietämättä,

äsken luisteli lujasti,

– kunniaksi Kim Jong-illin,

muistoksi tosi tyrannin,

– armosta Alajan Erkin,

jota laisin ei kaduta,

temppu outo, ja typerä.

Palaa, ei palaa, palaakin!

Totuus ei pala tulessa,

palaa, ei palaa, palaakin!

Palaako Palander taasen,

Kalle tulleeko takaisin,

siinä meillä on kysymys,

sanaleikki suurenmoinen!

Vastaus on sulle tässä:

Tulee turja nykynäkymin,

palaa Kalle taas takaisin,

– kultamitsku mielessänsä,

ellei kanta taasen käänny,

– kuni aina aikaisemmin.

WeeWeeäFfä ällistytti

Hiilijäljen haukunnassa

WeeWeeäFfä ällistytti,

Suomen kansan sai sekaisin,

konsa kielsi lentämästä,

muille maille vierahille

linnun lailla liitämästä,

mutta määräsi mokoma:

– Pietariin mene junalla!

Hiilijäljen haukunnassa

WeeWeeäFfä ällistytti,

Suomen kansan sai sekaisin,

konsa määräsi pakosta:

Asu ällös kaupungissa,

kerrostaloa kuluta,

taloa omaa rakenna.

Pakko sun on käskystäni

– luolamieheksi ruveta.

Hiilijäljen haukunnassa

WeeWeeäFfä ällistytti,

Suomen kansan sai sekaisin,

konsa määräsi pakosta:

Tulta ällös sä sytytä,

pataasi lihaa paneta.

Ravinnoksi raavaan miehen,

kerää vaikka nokkosia,

– salaattia suurenmoista.

Kun Urkki Virossa hiihti

Kuusikymmentäluvulla

kun Urkki Virossa hiihti,

Otepäästä mittaa otti,

– norsutyylillä tykitti,

ja kun armoton agentti,

KooGeeBee perässä lykki,

oli vastassa äkisti,

lasku huima, mutkaa monta,

mikä kuuluu käännettynä,

”kurviline laskumine”,

kävi kurjasti toverin,

nurin pöllähti poloinen,

oli yks' kaks' yllättäen

agentin ase lumessa,

äijä itse änkyränä,

lumen peitossa lutuska.

Urkki itse ihmetteli,

minne kaikkosi katala,

meni, muttei murjotellut,

muistellut pahalla miestä,

– turvamiestä tarpeetonta.

Siitä lähtien latua

kutsuttu on Kekkoseksi,

mikä taas on tunnetusti,

”Kekkose rada” viroksi!

Pressataiston jälkilöylyt

Tarja päätti vielä kerran,

ken on linnaan kutsuttava,

kellä panna on osana?

Jälkeen käynnin Saulin, Jennin

kekkereihin pääsi Pekka,

– kera kauniin kumppaninsa.

Soinille ei kutsu kuulu,

puhumatta Väyrysestä,

kovan taiston kolmosesta.

Hyvin kaikki Suomenmaassa?

Hyvää tässä ei lie laisin,

köpelösti käy nyt köyhän,

pillitti Risikko rukka:

Valtion rahapulassa

pakko panna pato kuluille,

Kela-korvaus kuralla.

Toista mieltä herra Wallin,

ministeri mittavainen:

Hyvin kaikki Suomenmaassa,

sillä säilyy meillä Dragsvik!